ehdotetut muutokset verotukseen

Ehdotetut muutokset verotukseen vuodelle 2021

Valtiovarainministeriö on julkaissut valtion talousarvioesityksen vuodelle 2021. Esitetty talousarvio tuo muutoksia ansiotulojen verotukseen, työsuhde-etujen verotukseen, tupakkaveroon ja alkoholiveroon sekä arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan. Hallitus on lokakuussa 2020 antanut myös lukuisia muita esityksiä verotukseen liittyvien lakien muuttamiseksi. Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2021 alusta.

Ansiotuloverotus

Ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotasokehityksen vuoksi. Indeksitarkistus tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla perusvähennyksen enimmäismäärää, työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosentteja. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 770 eurosta 1 840 euroon. Puhtaan ansiotulon ollessa noin 131 000 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnetä. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä nousee 3 540 eurosta 3 630 euroon.

Työsuhdeautot, työsuhdematkalippu ja työsuhdepolkupyörä

Liikenteen työsuhde-etuja uudistetaan kestävää kehitystä suosivaksi lisäämällä päästöttömien autojen osuutta työsuhdeautokannassa. Talousarvioesityksen mukaan hiilidioksidipäästöttömän työsuhdeauton verotusarvo alenee 170 eurolla kuukaudessa. Esitys koskee käytännössä täyssähköautoja, jotka on ensirekisteröity Suomeen vuoden 2019 jälkeen. Määräaikainen verotuki on voimassa vuosien 2021–2025 verotuksessa.

Sähköautojen latausetu ehdotetaan vapautettavan verosta määräaikaisesti. Työnantaja voi tällöin tarjota sähköauton latausedun verottomasti vuosina 2021–2025. Veronalaista tuloa ei synny, jos työnantaja kustantaa auton lataamisen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä. Auto voi olla työntekijän oma tai käyttöetuauto. Verovapaus koskee täyssähköautoja ja ladattavia hybridiautoja.

Budjettiehdotus tuo muutoksia myös liikkumispalvelupakettien verotukseen. Muutosten tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen käyttöä asunnon ja työpaikan välisillä matkoilla. Esityksen mukaan työsuhdematkalippu olisi jatkossa verovapaa 3 400 euroon asti, jolloin nykyinen 300 euron ja 750 euron välinen veronalainen osuus poistuisi kokonaan. Työsuhdepolkupyöräetu muuttuisi verovapaaksi 1 200 euroon asti vuodessa. Työnantajalta saatu polkupyöräetu on tällä hetkellä täysimääräisesti veronalaista ansiotuloa, joten kyse olisi kokonaan uudesta verotuesta. Työsuhdematkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä olisi kuitenkin yhteensä 3 400 euroa. Verovapaa polkupyöräetu voisi olla myös osana liikkumispalvelupakettia.

Arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korotus

Arvonlisäverovelvollisuuden tilikauden liikevaihtoon perustuvaa alarajaa korotetaan 10 000 eurosta 15 000 euroon 1.1.2021 alkaen. Samalla alarajahuojennukseen oikeutettujen yli 10 000 euron ja enintään 30 000 euron liikevaihdon omaavien yritysten verotus kevenisi, koska niiden saama alarajahuojennus kasvaisi.

Lisävähennys tutkimus- ja kehittämistoiminnasta

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan verotukseen ehdotetaan lisävähennystä, jos tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyy tutkimusyhteistyötä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa. Lisävähennykseen ovat oikeutettuja kaikki maatalouden- ja elinkeinonharjoittajat, jotka tekevät tutkimusyhteistyötä lain määritelmän mukaisen tutkimusorganisaation kanssa. Lisävähennyksen määrä on 50 prosenttia yrityksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvista yhteistyöhankkeiden alihankintalaskuista. Vähennys tehdään elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulosta ja sen enimmäismäärä verovuonna on 500 000 euroa ja alaraja 5 000 euroa. Laki olisi määräaikainen ja sitä sovellettaisiin verovuosilta 2021-2025 toimitettavissa verotuksissa.

Ahvenanmaan mediamaksu vähennyskelpoiseksi elinkeinotoiminnan ja maatalouden tuloverotuksessa

Hallitus esityksessä ehdotetaan, että Ahvenanmaan mediamaksu olisi elinkeinotoiminnan ja maatalouden tuloverotuksessa vähennyskelpoinen erä kuten yleisradioverokin.  Ahvenanmaalaisilta henkilöasiakkailta ja yhteisöiltä aletaan kerätä Ahvenanmaan mediamaksua verovuodesta 2021 alkaen ja se vastaa Manner-Suomessa asuvien maksamaa yleisradioveroa. Yhteisö tai luonnollinen henkilö, jonka kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa, ei ole velvollinen maksamaan yleisradioveroa, mutta on velvollinen maksamaan mediamaksua Ahvenanmaan maakunnalle.

Maksu näkyy henkilöasiakkaille ensimmäisen kerran vuoden 2021 verokortissa. Yhteisöasiakkaille mediamaksu näkyy vuoden 2022 ennakkoveropäätöksissä sekä 2021 verotuspäätöksissä.

Erityisen työntekemispaikan määräaikaan väliaikainen pidennys

Tilapäisenä työskentelynä erityisellä työntekemispaikalla pidetään normaalin kolmen vuoden sijaan enintään kolmen ja puolen vuoden työskentelyä samassa työntekemispaikassa, jos normaali kolmen vuoden määräaika päättyy 1.1.–31.12.2021. Työntekijöille voitaisiin tällöin maksaa verovapaita matkakustannusten korvauksia vielä puolen vuoden ajan samalla erityisellä työntekemispaikalla työskentelystä, jos kolmen vuoden määräaika tulisi täyteen vuoden 2021 aikana.

Urheilijarahastoon siirrettävän summan vuotuista enimmäismäärää korotetaan

Urheilijarahastoon siirrettävän summan vuotuista enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 100 000 eurosta 200 000 euroon. Lisäksi vähintään vuoden kestänyt työttömyys luetaan jatkossa erityiseksi syyksi, jonka perusteella rahastoituja varoja voidaan nostaa suunniteltua nopeammin.

Luonnonsuojelualueet vapautetaan kiinteistöverosta

Luonnonsuojelualueet, jotka on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla, vapautetaan vuonna 2021 kiinteistöverosta.

Eräät luonnonsuojelun sekä vesien- ja merenhoidon tuet säädetään verovapaiksi

Eräiden luonnonsuojelullisten sekä vesien- ja merenhoidollisten tukien verovapaaksi säätämisen tavoitteena on selkeyttää oikeustilaa ja välttää tulkintakysymyksiä siitä, onko tuen saajalle saattanut aiheutua rahanarvoista etuutta, joka tulisi lukea veronalaiseksi tuloksi. Kyseiset tuet ovat luonteeltaan pelkästään luonnonsuojelullisia ja vesien- ja merenhoidollisia eikä niillä lähtökohtaisesti tavoitella mitään taloudellista hyötyä tuensaajalle. Tuet säädetään saajalleen verovapaiksi silloin, kun tuki saadaan tavarana tai palveluna.

Tupakka- ja alkoholiveroa korotetaan

Tupakkaveron korotus on keskimäärin 7 prosenttia ja alkoholijuomien valmisteveron veronkorotus on noin 5 prosenttia.

Korotus koskee savukkeiden, sikareiden ja pikkusikareiden, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa. Korotukset toteutetaan kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus tehdään vuoden alusta 2021 ja toinen vuoden 2021 heinäkuun alusta.

Alkoholiveron korotus kohdistetaan kaikkiin juomaryhmiin pääosin yhtä suurena suhteessa juoman sisältämään alkoholiin. Viinin veronkorotus on lievästi muiden juomaryhmien veronkorotusta suurempi. Vähän alkoholia sisältävän oluen ja etyylialkoholiveroluokan verotasoihin ehdotetaan muita juomaryhmiä suurempia korotuksia.

Parafiinisen dieselöljyn verotuki poistetaan vaiheittain

Parafiinisen dieselöljyn veronalennuksesta luovutaan hallituksen esityksen mukaan vaiheittain. Veronalennus myönnetään nykyisin laatuperusteisesti polttoaineverotuksen yhteydessä ja on 5 senttiä litralta. Alennus poistettaisiin sekä fossiiliselta että uusiutuvalta parafiiniseltä dieselöljyltä.

Esityksen mukaan veronalennuksen poistamisen ensimmäinen vaihe toteutetaan 1.1.2021, jolloin parafiinisen dieselöljyn veronalennus pienenee 4 senttiin litralta. Parafiinisen dieselöljyn verotuki pienenee 2 senttiin 1.1.2022. Loput tuesta poistetaan vuoden 2023 alusta.

Pienhankinnat sekä koneiden ja laitteiden pienet menojäännökset saa vähentää verotuksessa jatkossa nopeammin

Hallitus on antanut esityksen elinkeinotulon, maatilatalouden tulon ja metsätalouden pääomatulon kertapoisto- ja menojäännösrajojen korotuksia koskevaksi lainsäädännöksi. Ehdotettujen säännösten tavoitteena on helpottaa pienhankintojen ja pienten menojäännösten vähentämistä verotuksessa. 

Hallituksen esityksen mukaan verovuosikohtaista irtaimen käyttöomaisuuden pienhankinnan ylärajaa nostettaisiin 850 eurosta 1 200 euroon ja pienhankintojen vähennyksen yhteismäärän rajaa nostettaisiin 2 500 eurosta 3 600 euroon vuodessa. Metsätalouden pienen hankinnan tai menojäännöksen kertapoiston rajaa nostettaisiin 600 euroon.

Ehdotuksen mukaan elinkeinotulon verotukseen ja maatilatalouden tuloverotukseen lisätään uusi säännös, joka mahdollistaa enintään 1 200 euron menojäännöksen vähentämisen kertapoistona. Menojäännöksen poistava lisäpoisto voitaisiin tehdä elinkeinotuloverotuksessa vain, mikäli se on tehty myös kirjanpidossa.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan talousalueella sijaitsevan tytäryhtiön lopullisen tappion konsernivähennyksestä ja laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n muuttamisesta

Konsernivähennys olisi luonteeltaan verotuksessa tehtävä ylimääräinen vähennys, jossa näyttövelvollisuus vähennyksen edellytyksistä olisi emoyhtiöllä. Lailla mahdollistettaisiin Euroopan talousalueella sijaitsevan tytäryhtiön ns. lopullisten tappioiden huomioon ottaminen EU-oikeuden edellyttämällä tavalla kotimaisen emoyhtiön verotuksessa. Lakia sovellettaisiin niihin osakeyhtiöihin ja osuuskuntiin, jotka voivat olla konserniavustuksesta verotuksessa annetussa laissa tarkoitetun konserniavustuksen antajajana tai saajana. Edellytyksenä olisi muun muassa, että tytäryhtiön toiminta on lopetettu ja tytäryhtiö on purettu. Konsernivähennyksenä voitaisiin vähentää enintään emoyhtiön verovuoden veronalaisen elinkeinotoiminnan tuloksen verran. Vähennys tehtäisiin sinä verovuonna, jona tytäryhtiö puretaan. Laissa säädettäisiin myös eräistä konsernivähennystä pienentävistä määristä, myöhemmin ilmenevän tappioiden käyttömahdollisuuden vaikutuksesta, tytäryhtiön verotuksen jälkikäteisen muutoksen vaikutuksesta konsernivähennyksen määrään sekä eräistä menettelysäännöksistä. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain korkovähennyksen rajoittamista koskevaa säännöstä muutettaisiin siten, että konsernivähennys vähennettäisiin vastaavalla tavalla kuin annettu konserniavustus vähennetään vähennyskelvottomien nettokorkomenojen laskennan pohjana olevasta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.

Kirjoittaja

Pia Hatinen

Pia Hatinen

Specialist Accounting & Tax Compliance, KLT


Profiiliin