EU-tavarakaupan muutoksia

EU-tavarakaupan muutoksia 2020

Verohallinto on 18.12.2019 antanut päivitetyn ohjeen VH/2863/00.01.00/2019 ”Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa”. Tärkeimmät muutokset koskevat tavaroiden lähettämiseen tai kuljetukseen liittyvää näyttöä sekä call off -varastojärjestelyn yhteydessä pidettävän luettelon tietosisältövaatimuksia.

Ostajan arvonlisäverotunniste ja yhteenvetoilmoitus edellytys EU-tavaramyynnin verottomuudelle

EU-tavaramyynnin eli yhteisömyynnin verottomuus edellyttää, että ostajalla on voimassa oleva ALV-numero muussa EU-valtiossa kuin tavaranlähtövaltiossa ja myyjän on merkittävä ostajan ALV-numero laskulle. Pelkkä näyttö tavaran kuljetuksesta toiseen EU-valtioon ei siis riitä.

Mikäli ostajalla ei ole voimassa olevaa, muualla kuin Suomessa annettua ALV-numeroa, käsitellään myynti arvonlisäverollisena kotimaan myyntinä.

EU-tavaramyynnistä on annettava yhteenvetoilmoitus. Jos ilmoitusta ei anneta tai  siinä annetut tiedot ovat virheellisiä, myyntiä ei pidetä verottomana.

EU-tavaramyynnin verottomuus edellyttää siis sekä ostajan voimassa olevaa ALV-numeroa, että oikeasisältöisen yhteenvetoilmoituksen antamista ja lisäksi näyttöä siitä, että tavara on kuljetettu EU-maasta toiseen.

Tavaroiden kuljetuksen merkitys myynnin verottomuuteen  ketjuliiketoimissa

Tavaraa myydään usein monta kertaa peräkkäin, erityisesti kansainvälisessä kaupassa. Myynteihin saattaa liittyä useita eri maiden välisiä kuljetuksia tai vain yksi.

1. Useita myyntejä ja useita kuljetuksia EU-maasta toiseen

Jos tavara jokaiseen myyntiin liittyen kuljetetaan EU-maasta toiseen, voi jokainen myynti olla myyjälle arvonlisäveroton EU-tavaramyynti ja ostajalle arvonlisäverollinen EU-tavaraosto.

2. Useita myyntejä mutta vain yksi kuljetus EU-maasta toiseen

Jos tapahtuu vain yksi kuljetus EU-maasta toiseen, voi ainoastaan se myynneistä, johon kuljetus liittyy, olla veroton EU-tavaramyynti. Muut myynnit verotetaan siinä maassa, jossa tavarat ovat luovutushetkellä.

Ennen EU-tavarakauppaa tapahtuneet myynnit verotetaan siinä maassa, josta kuljetus alkaa. Vastaavasti EU-tavarakaupan jälkeiset myynnit verotetaan kuljetuksen päättymisvaltiossa.

AVL 72 b §:n mukaan yhteisömyynnillä (eli EU-tavaramyynnillä) tarkoitetaan irtaimen esineen myyntiä, jos myyjä, ostaja tai joku muu heidän puolestaan kuljettaa esineen ostajalle Suomesta toiseen jäsenvaltioon.

Näin ollen ketjukaupan myynneistä voi olla yhteisömyyntiä vain se, jonka osalta edellä mainittu edellytys täyttyy eli myyjä, ostaja tai joku heidän puolestaan kuljettaa tavaran EU-maasta toiseen ja ostajalla on voimassa oleva ALV-tunnus kuljetuksen päättymisvaltiossa.

3. Kolmikantakauppa

Kysymyksessä on ketjukaupan muoto, johon sovelletaan erityissäännöstä. Ketjussa on kolme arvonlisäverollista osapuolta kolmessa eri EU-maassa. Tavara myydään kaksi kertaa peräkkäin, mutta kuljetus tapahtuu ensimmäiseltä myyjältä jälkimmäiselle ostajalle. Erityissäännöksen nojalla molemmat myynnit ovat verottomia ja vain jälkimmäisen ostajan katsotaan tekevän verotettavan EU-tavaraoston. Esimerkki Verohallinnon ohjeesta:

EU-tavarakaupan muutoksia

Kolmikantakaupan säännöksiä voidaan soveltaa vain, jos jompikumpi myyjistä huolehtii kuljetuksesta. Jos kuljetuksen järjestää toinen ostaja, ei säännöstä voida soveltaa. Tällöin ensimmäiseen myyntiin ei liity kuljetusta ja myynnin katsotaan tapahtuvan ensimmäisen myyjän maassa. Jälkimmäinen myynti on veroton EU-tavaramyynti edellyttäen, että keskimmäinen osapuoli rekisteröityy arvonlisäverovelvolliseksi kuljetuksen alkamisvaltiossa.

Kolmikantakaupan yksinkertaistettuja säännöksiä ei pääsääntöisesti voida laajentaa koskemaan kauppoja, jossa osapuolia on enemmän kuin kolme. Tähän on kuitenkin poikkeuksia. Joissakin maissa kolmikantakaupan säännökset soveltuvat kuitenkin kolmeen eri EU-maahan sijoittautuneeseen osapuoleen, vaikka ketjussa olisi myös neljäs osapuoli. Tämä koskee seuraavia tilanteita:

  • Lähtömaassa tapahtuu maan sisäinen kauppa ja tavara lähetetään tältä myyjältä suoraan ketjun viimeiselle ostajalle. Tällöin ketjun ensimmäinen myynti on lähtömaassa verollinen kotimaan myynti, mutta seuraaviin kahteen myyntiin sovelletaan kolmikantakaupan säännöksiä. Esimerkki Verohallinnon ohjeesta:
  • Määränpäämaassa tapahtuu maan sisäinen kauppa ja tavara lähetetään tälle viimeiselle ostajalle suoraan ensimmäiseltä myyjältä. Tällöin ketjun viimeinen myynti on määränpäämaassa verollinen kotimaan myynti, mutta tätä edeltäviin kahteen myyntiin sovelletaan kolmikantakaupan säännöksiä. Esimerkki Verohallinnon ohjeesta:

Kolmikantakaupan laskumerkinnät:

  • Ensimmäinen myyjä tekee tavanomaisen EU-tavaramyynnin laskun.
  • Toinen myyjä lisää laskulleen merkinnän kolmikantakaupasta.

Kolmikantakaupan arvonlisäveroilmoitukset:

  • Ensimmäinen myyjä ilmoittaa EU-tavaramyynnin.
  • Ensimmäinen ostaja = toinen myyjä ei ilmoita mitään (Näin Suomessa, muissa maissa voi olla erilaisia menettelyjä).
  • Toinen ostaja ilmoittaa EU-tavaraoston, veron siitä ja mahdollisen vähennyksen.

Kolmikantakaupan yhteenvetoilmoitukset:

  • Ensimmäinen myyjä ilmoittaa normaalin EU-tavaramyynnin.
  • Toinen myyjä ilmoittaa kolmikantakaupan.
Toimitusvarastot eli Call off -varastot

Toimitusvarastojärjestelyssä myyjä siirtää tavaroita ostajan käytössä olevaan varastoon toiseen EU-maahan, mutta ostajasta tulee tavaroiden omistaja vasta, kun tavarat otetaan varastosta.

Ilman erityissäännöstä kyseessä olisi tavaroiden siirtäjän tekemä yhteisömyyntiin rinnastettava oman liikeomaisuuden siirto Suomesta toiseen EU-maahan ja tämän jälkeinen myynti olisi varaston sijaintimaan sisäinen kotimaan myynti.

Tämä aiheuttaisi myyjälle velvollisuuden rekisteröityä ilmoitusvelvolliseksi EU-tavarahankinnoista, mahdollisesti jopa liiketoiminnasta. Joissakin maissa rekisteröityminen ilmoitusvelvolliseksi riittää ja silloin ko. maassa olevan tavaran myyntiin ostajalle (ulkomaalaisen yrityksen myyntinä) voidaan soveltaa käännettyä verovelvollisuutta.

Erityissäännöksen mukaan tavaroiden siirtoa call off –varastoon ei pidetä EU-tavaramyyntiin rinnastettavana oman tavaran siirtona vaan EU-tavaramyyntinä ostajalle. EU-tavaramyynnin katsotaan tapahtuvan silloin, kun ostaja ottaa tavaran varastosta. Säännöstä sovelletaan kuitenkin vain, jos tavarat otetaan varastosta 12 kuukauden kuluessa niiden saapumisesta sinne.

Ellei tavaroita ole otettu varastosta tämän ajan kuluessa, katsotaan tämän 12 kuukauden jakson päättymistä seuraavana päivänä tapahtuvan EU-tavaramyyntiin rinnastettava omien tavaroiden siirto, joka tavaroiden siirtäjän on ilmoitettava lähtömaassa EU-tavaramyyntinä ja EU-tavaraostona varaston sijaintimaassa. Verotusmenettely kannattaa selvittää varaston sijaintimaan viranomaisilta.

AVL 18 c § 2 momentin mukaan erityissäännöstä sovelletaan, jos

  1. elinkeinonharjoittaja tai joku muu hänen puolestaan siirtää tavaran Suomesta toiseen EU-maahan, jossa tavara on tarkoitus myöhemmin myydä toiselle elinkeinonharjoittajalle, jolla on elinkeinonharjoittajien välisen sopimuksen mukaisesti oikeus ottaa tavara omistukseensa;
  2. tavaran siirtävän elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan kotipaikka ei ole kuljetuksen päätty-misvaltiossa, eikä hänellä ole siellä kiinteää toimipaikkaa;
  3. elinkeinonharjoittaja, jolle tavara on tarkoitettu 1 kohdassa tarkoitetuin tavoin myytäväksi, on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kuljetuksen päättymisvaltiossa, ja hänen henkilöllisyytensä ja hänelle kyseisessä EU-maassa myönnetty arvonlisäverotunniste ovat 2 kohdassa tarkoitetun elinkeinonharjoittajan tiedossa kuljetuksen alkamisajankohtana;
  4. tavaran siirtävä elinkeinonharjoittaja ilmoittaa yhteenvetoilmoituksessaan sellaisten elinkeinonharjoittajien arvonlisäverotunnisteet, joita varten tavaroita on kuljetettu toimitusvarastojärjestelyjen mukaisesti sekä myös näiden tietojen muutokset ja kirjaa tavaroiden siirron pitämäänsä AVL 209 s §:n 2 momentissa tarkoitettuun luetteloon.

Lue myös:

Kirjoittaja

Leena Juusela

Senior Tax Manager, DE


Profiiliin