Johdannaisiin liittyvät sudenkuopat – jos et ymmärrä, älä sijoita
Rahoitusjohdannaisten käyttöön liittyy sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan käytännön järjestämisen lisäksi moninaisia kirjanpidon, tilinpäätöksen ja verotuksen kysymyksiä riippuen johdannaisen käyttötarkoituksesta ja yhteisön soveltamasta kirjanpito- ja verolainsäädännöstä. Olennaista on ymmärtää, mihin sopimukseen yhteisö on sitoutumassa ja miten ja milloin sopimuksen tulosvaikutukset näkyvät yhteisön kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä. Hallituksen näkökulmasta tulee varmistaa, että sisäisen valvonnan puolustuslinja on kunnossa.
Puolustuslinjan rakentaminen
Yhteisön harkitessa johdannaisten käyttöä suojaus- tai voitontavoittelutarkoituksessa on hallituksen ja toimitusjohtajan osakeyhtiölain johdon huolellisuusvelvollisuuden täyttämiseksi ensisijaisesti varmistava, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Johdannaisten erityispiirteet ja riskit huomioiden voidaan todeta, että huolellisuus tarkoittaa tässä kohdin erityistä huolellisuutta. Lähtökohtaisesti voidaan jo todeta, että edellä todetusta johdannaisten voitontavoittelutarkoituksesta pitää pidättäytyä kaikkien yhteisöjen kohdalla. Vedonlyönti kuuluu muualle kuin yritystoimintaan.
Käytettäessä johdannaisia yhteisön toimintaan liittyviltä markkinariskeiltä suojautumiseen, ovat ne varsin tehokas ja järkevä tapa suojautua ennalta arvaamattomilta muutoksilta. Johdannaiset toimivat oikein käytettynä vakuutussopimusten tavoin. Kääntöpuolena on, että johdannaiset voivat aiheuttaa lyhyessäkin ajassa merkittäviä taloudellisia vahinkoja. Maailma on pullollaan esimerkkejä, joissa johdannaiset ovat aiheuttaneet eriasteisia katastrofeja ja pahimmillaan johdannaistappiot ovat aiheuttaneet konkurssin. Varmaa on, että kyseisiä tapauksia näemme jatkossakin.
Yhteisön hallituksen ja toimitusjohtajan huolellinen toiminta edellyttää, että johto arvio ammattitaitonsa, kokemuksensa ja johdannaissopimuksen seuranta-, raportointi- ja hallinnointimahdollisuuksiensa riittävyyden kaikissa olosuhteissa. Käytännössä hallituksen tai vähintäänkin toimitusjohtajan vastuulla on perehtyä johdannaissopimuksen ehtoihin, ominaisuuksiin, siitä aiheutuviin velvollisuuksiin ja oikeuksiin sekä muihin vaikutuksiin ja hyväksyä ne sopimuksena yhteisöä velvoittavaksi.
Yhteisön käyttäessä johdannaisia on hallituksella ja johdolla sekä taloushallinnon henkilöillä oltava selkeä käsitys seuraavista asioita:
- miten liiketoiminta altistuu markkinariskien vaikutuksille (korko-, valuutta-, hyödyke-, osakeriski)?
- mikä on avoinna olevan riskin määrä milläkin hetkellä?
- millä toimenpiteillä tai johdannaisella pystytään vähentämään riskiä?
- miten pystytään seuraamaan/laskemaan suojauksen toteutumista?
- miten johdannaiset vaikuttavat tilikauden tulokseen ja taseeseen?
Johdannaisia ei siis voi tarkastella huomioimatta liiketoiminnan erityispiirteitä.
Puolustuslinjan yksityiskohdat
Yrityksen hallituksen ja toimitusjohtajan on luotava yhteisön pelisäännöt johdannaisten käytölle. Yhteisön kirjallisessa sijoituspolitiikassa on asianmukaista määrittää johdannaisten käyttötarkoitus, joka siis lähtökohtaisesti pitää olla markkinariskeiltä suojautuminen. Edelleen olennaista on hyväksyä johdannaissopimusten solmimisen valtuudet. Johdannaissopimuksen pitäisi kiertää kahden henkilön käsien kautta, joista toisen tulee olla toimitusjohtaja tai isommissa organisaatioissa talousjohtaja. Johdannaisia ei voida käyttää ilman, että ensin on päätetty johdannaisten käytön tuloksellisuuden raportoinnin taso ja raportoinnin säännönmukaisuus. Yhteisön hallituksen ja toimitusjohtajan on oltava tietoisia johdannaisten käyttötarkoituksesta ja käytön laajuudesta.
Hallituksen ja toimitusjohtajan on varmistuttava, että yhteisöllä on riittävä henkilöstöosaaminen johdannaisten käytölle. Osaamista on oltava monella organisaatiotasolla ja kaikkien henkilöiden on ymmärrettävä johdannaisten rakenne, käyttötarkoitus ja vaikutukset. Vähintäänkin osaamista on oltava toimitusjohtajalla, talousjohtajalla ja kirjanpitäjällä. Parhaimmillaan hallitukseen kuuluvalla jäsenellä on ymmärrystä johdannaisriskeistä ja kykyä arvioida johdannaisten käyttötarkoituksen onnistumista.
Hallituksen tulee kriittisesti arvioida, jos johdannaisten käyttöön tai tuloksellisuuteen liittyy henkilökohtaisia palkitsemisjärjestelmiä. Käytännössä tämä on harvinaista todennäköisesti sen vuoksi, että lopputulokset eivät julkisuudessa tiedossa olleiden tapausten valossa ole olleet yhteisöjen etujen mukaisia.
Toimitusjohtajan tehtävänä on varmistaa, että johdannaisiin liittyvät työtehtävät ovat organisaatiossa riittävällä tavalla eriytetyt. Sisäisen valvonnan taso nousee merkittävästi, kun johdannaisten toteutus, selvitys/maksu, kirjanpito ja raportointi ovat eri henkilöillä.
Yhteisön tilinpäätöksessä tulee aina olla erityyppisiä tietoja, jos johdannaisia käytetään. Tietoja tulee antaa toimintakertomuksessa, tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa tai liitetiedoissa. Hallituksen on hyvä tilinpäätöstä allekirjoittaessaan varmistaa toimitusjohtajalta ja talousjohtajalta, että tarvittavat tilinpäätöstiedot on annettu.
Puolustuslinja murtuu
Käytäntö on osoittanut, että johdannaisiin liittyvät ongelmat – olivatpa ne minkälaisia tahansa – ovat aina aiheutuneet seuraavista varsin yksinkertaisesti hallittavista puutteista. Merkittävin yksittäinen asia on ollut yhteisön johdon osaamiseen liittyvät ongelmat. Johto on kaukana päivittäisistä käytännön rutiineista eikä ennätä paneutua johdannaisten operatiivisen käyttöön tai sen valvontaan. Asioita ei siis ole mietitty ja tiedostettu riittävän huolellisesti etukäteen. Lähes yhtä yleinen ongelma on ollut, että rahoitusihmiset tuntevat johdannaiset, mutta eivät niiden kirjanpitoa ja verotusta. Vastaavasti talousihmisten osalta tilanne on päinvastainen. Lopullisesti puolustuslinja murtuu, kun ulkopuolisen tilintarkastajan johdannaisiin liittyvä osaaminen on rajoittunutta.
Johdannaisetko ”rakettitiedettä” ?
Johdannaisten ja yleisesti ottaen kaikkien rahoitusinstrumenttien kirjanpito-, tilinpäätös- ja verokäsittely on monitahoinen asia, joka riippuu johdannaisten käyttötarkoituksen lisäksi yhteisön toimialasta, soveltamasta lainsäädännöstä ja lainsäädännön mahdollistamista vaihtoehdoista. Johdannaisten kirjanpito- ja tilinpäätöskäsittely vaihtelee mm. sen mukaan, onko kyseessä normaalia elinkeinoverotuksen alaista toimintaa harjoittava yhteisö, arvopaperikauppias, luotto- tai vakuutuslaitos tai sijoituspalveluyritys, ja soveltaako yhteisö sitä koskevien erityislainsäädäntöjen lisäksi kirjanpitolakia vai kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS).
Olipa yhteisömuoto, sen toiminta ja soveltama lainsäädäntö minkälainen tahansa, voidaan johdannaisten kirjanpidollinen käsittely tiivistää seuraaviin varsin yksinkertaisiin asioihin
- miten käsittelen kirjanpidossa johdannaisten realisoituneet kassavirrat?
- miten käsittelen kirjanpidossa johdannaisten realisoitumattomat kassavirrat?
- minkälaisia tilinpäätöksen liitetietoja tulee antaa tai muuten raportoida? vastaako kirjanpidollinen käsittely verokäsittelyä?
Jotta edellä mainittuihin kysymyksiin pystyy vastaamaan, on tunnistettava ja ymmärrettävä riittävästi johdannaisinstrumentin tyyppi, arvonmuodostus, kassavirrat, riskit sekä käyttötarkoitus.
Käytännön haasteet
Johdannaisiin liittyvät kirjanpidolliset haasteet ja ongelmat syntyvät pääasiallisesti kahdesta syystä. Kirjanpitäjien ja rahoitusihmisten kommunikaatiokatkoksista ja/tai osaamisvajeista. Näin ollen johdannaisista saattaa syntyä odottamattomia kurssivoittoja tai -tappiota, jotka nousevat esille tilinpäätöstä laadittaessa. Pahimmillaan voi käydä niin, että johdannaissopimus puuttuu kokonaisuudessaan tilinpäätöksestä vaikka se lainsäädännön mukaan olisi tullut kirjanpitoon kirjata. Riski on suurempi, jos johdannaisesta ei ole vielä tilinpäätöshetkellä syntynyt pankkitiliotteilla näkyviä maksutapahtumia.
Johdannaisten kirjava tai puuteellinen käsittely kirjanpidossa sekä sisäisen valvonnan aukot voivat mahdollistaa myös riskinoton lisäämisen ilman johdon valvontaa tai jopa tilinpäätöksen manipuloinnin mahdollisuuden.
Johdannaisten verotuksen osalta todettakoon ainoastaan, että verokäsittely riippuu käyttötarkoituksen lisäksi siitä, ovatko johdannaiset EVL:n vai TVL:n mukaan verotettavia, ja onko kyseessä sijoituspalveluyhtiö, luotto- tai vakuutuslaitos, normaalia EVL:n alaista toimintaa harjoittava osakeyhtiö vai ns. arvopaperikauppias.
Taseen ulkopuolisia sitoumuksia
Johdannaiset ovat usein taseen ulkopuolisia sopimuksia, koska sopimuksen kohteena oleva nimellispääoma ei useinkaan liiku sopimusta tehtäessä, vaan se toimii ainoastaan laskentaperusteena sopimuksessa määritellylle korolle, valuutalle, hyödykkeen hinnalle tai muulle muuttujalle. Johdannainen on vedonlyöntiä tulevasta valuuttakurssista, korkotasosta tai hyödykkeen hinnasta. Sopimukseen perustuva maksuvirta tapahtuu usein vasta sopimuksen päättymispäivänä, mutta se voi tapahtua myös sopimusta solmittaessa tai juoksevasti sopimuksen aikana.
Johdannaisten tuotekirjo laaja
Johdannaiset voidaan jakaa kahteen pääryhmään, termiini- ja optiosopimuksiin. Johdannaisia rakennetaan myös näiden yhdistelmistä. Termiinisopimukset ovat velvoittavia sopimuksia vaihtaa sopimuksen aikana tai sen päättyessä tietty kassavirta, hyödyke tai arvopaperi. Optiosopimukset antavat option haltijalle mahdollisuuden vaihtaa tietty kassavirta, hyödyke tai arvopaperi sopimuksen aikana tai sen päättyessä, mutta eivät ole option haltijalle velvoittavia. Edellä mainitusta johtuu, että optiosopimuksiin sisältyy usein option asettajalle maksettava preemio sopimuksen solmimishetkellä.
Johdannaisten markkinat ovat valtavat ja tuotekirjo erittäin laaja. Myös merkitseminen tilinpäätökseen on kirjavaa sekä johdannaisista tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa ja liitetiedoissa annettavien tiedot ovat vaihtelevia.
Kirjanpitolain määräykset
Seuraavassa tarkastelen johdannaisten kirjanpito- ja tilinpäätöskäsittelyä pääsääntöisesti kirjanpitolain arvostus- ja jaksotussäännöksiä noudattavan yrityksen näkökulmasta.
Kirjanpitolaissa ei ole täysin yksiselitteisiä määräyksiä koskien johdannaisten arvostus- ja jaksotussäännöksiä ja siksi kirjanpitokäsittelyn osalta joudutaan usein tukeutumaan kirjanpitolain yleisiin tilinpäätösperiaatteisiin (KPL 3:3), etenkin sisältöpainotteisuuteen, varovaisuuteen ja johdonmukaisuuteen tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa. Lisäksi Kirjanpitolautakunta on antanut yleisohjeen ulkomaanrahan määräisten saamisten sekä velkojen ja muiden sitoumusten muuttamisesta euromääräiseksi, mutta Kilan yleisohjeessa käsitellään lähinnä valuuttajohdannaisia. Ohjenuoraa johdannaisten kirjanpitokäsittelyyn voidaan hakea myös kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista (IFRS).
Yksiselitteisten kirjanpitomääräysten puutteesta seuraa, että johdannaisten kirjanpidollisen käsittelyn kannalta on ehdottoman tärkeää ymmärtää johdannaisen käyttötarkoitus yrityksessä sekä johdannaissopimuksen asiasisältö. Käyttötarkoitus ja asiasisältö ratkaisevat kirjanpidolliset arvostus- ja jaksotuskysymykset sekä määrittävät kirjanpidon tulos- ja tase-erät. Käyttötarkoituksella on vaikutusta myös johdannaisen verotukselliseen käsittelyyn.
Suojaaminen ja suojauslaskenta
Suomalaisissa pk-yrityksissä tavallisesti käytettyjä johdannaisia ja niiden yhdistelmiä ovat koronvaihtosopimukset, korko-optiot, valuuttatermiinit ja valuuttaoptiot, mutta myös hyödykejohdannaisia käytetään. Johdannaisia voidaan käyttää kahteen tarkoitukseen, voitontavoitteluun tai riskeiltä suojautumiseen. Näistä johdonnaisten käyttö riskeiltä suojautumiseen on pääsääntö. Vaikka yhteisö käyttäisi johdannaista varallisuuserän, velkaerän tai todennäköisen liiketoimen kassavirran tai arvon suojaamiseen ei se vielä suoraan tarkoita, että johdannaista voidaan kirjanpidossa käsitellä suojauslaskennan sääntöjen mukaisesti.
Määritelmällisesti onkin tärkeää erottaa toisistaan suojaaminen ja suojauslaskenta. Suojaamisella tarkoitetaan tapahtumaa, jossa yritys pyrkii suojaamaan tiettyä tase-erää, taseen nettopositiota tai liiketoiminnan kassavirtaa niiden tulevilta tulosvaikutteisilta arvonmuutoksilta. Suojauslaskenta on erityistä laskentaa (kirjanpitoa), jonka tarkoituksena on jaksottaa suojattavan erän ja suojaavan johdannaisen tulosvaikutteiset arvonmuutokset yrityksen kirjanpidossa samalle tilikaudelle ja näin pienentää tuloksen heilahtelua. Yksinkertaistettuna suojauslaskennassa kyse on ainoastaan jaksottamisesta. Varallisuuserää, velkaerää tai todennäköistä liiketoimea voidaan kuitenkin suojata ilman, että käytetään suojauslaskentaa, joskin se todennäköisesti johtaa tuloksen heilahteluihin.
Kirjaamisvaihtoehdot
Normaalia elinkeinoverotuksen alaista toimintaa harjoittavan yhteisön (muu kuin arvopaperikauppias) johdannaissopimuksen arvonmuutosten käsittely tilinpäätöksessä, kirjaaminen tai kirjaamatta jättäminen, on riippuvainen siitä, sovelletaanko suojauslaskentaa. Suojauslaskennan edellytysten täyttyessä voi kirjanpitolain 5:2 §:ää noudattava yritys jättää johdannaissopimuksen positiivisen tai negatiivisen arvonmuutoksen kirjaamatta, jos suojattavan kohteen arvonmuutos ei vielä täytä kirjaamisen edellytyksiä eikä sitä ole kirjattu kirjanpitoon (esim. valuuttamääräinen tuleva myyntisopimus).
Vastaavasti, jos suojaavan sopimuksen kassavirta tapahtuu ennen suojattavan erän kassavirtaa, ja suojausta jatketaan uudella suojausinstrumentilla, voidaan ensimmäisen suojauksen tulosvaikutus kirjata taseeseen odottamaan suojattavan erän toteutumista. Jos suojattava erä on jo yhteisön taseessa (esim. valuuttamääräinen ostovelka), voidaan johdannaisen arvonmuutos kohdistaa suojattavan erän vastakkaismerkkistä tuloserää vastaan.
Sen sijaan, jos suojauslaskennan edellytykset eivät täyty, varovaisuuden periaatteen mukaisesti johdannaisen positiiviset realisoitumattomat arvonmuutokset jätetään kirjaamatta, mutta realisoitumattomat negatiiviset arvonmuutokset tulee kirjata. Näin on mielestäni siksi, että suojaaminen ja kirjanpidon suojauslaskenta on erotettu lainsäädännössä toisistaan.
Tilintarkastajan rooli
Tilintarkastajan tulee aina tilintarkastusta tehdessään huomioida yhteisön käyttämät johdannaiset. Mielestäni yhteisön sijoituspolitiikan, sisäisen valvonnan ja yksittäisten johdannaisten läpikäyminen on välttämätöntä, sillä johdannaisista voi realisoitua sopimuksen päättyessä merkittäviä arvostustappiota (tai -voittoja), jotka olisi kirjanpidollisesti tullut huomioida jo aiemmin. Tilintarkastajan on osana hallinnon tarkastusta myös arvioitava johdannaisten tarkoituksenmukaisuutta yhteisön toiminnassa sekä johdannaisten käytön hallitusraportoinnin riittävyyttä. Ilman yksittäisten johdannaissopimusten läpikäyntiä on myös vaikea arvioida, sisältääkö tilinpäätös tältä osin oikeat ja riittävät tiedot.
Asiantunteva tilintarkastaja voi olla myös yritysjohdon apuna johdannaisia käytettäessä. Tilintarkastaja voi toimia johdon keskustelukumppanina johdannaisstrategioita suunniteltaessa tai pankkien tarjoamien johdannaistuotteiden sisältöä tulkittaessa. Rahoitusinstrumentit ja etenkin johdannaiset ymmärtävällä tilintarkastajalla voi olla keskeinen rooli myös sisäisen valvonnan kannalta.