Kanslianeuvos KHT Yrjö Tuokko, 1938-2021
Kanslianeuvos, KHT Yrjö Tuokko kuoli 5.10.2021 kotonaan Inkoossa pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana. Hän oli 83-vuotias ja syntynyt Karjalan kannaksella Raudun pitäjän Raasulin kylässä 25.8.1938.
Sotavuosina Tuokko tuli evakkona Etelä-Savoon Hirvensalmen Lelkolan (tuolloin Lahnaniemi) kylään. Oppikoulun hän suoritti Mikkelin lyseossa, josta hän kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1959. Lyseon aikainen toveripiiri on pitänyt tiivistä yhteyttä tähän päivään saakka.
Tuokon Väinö isä kuoli hänen ollessaan 18-vuotias. Tuolloin sisarusparven vanhimpana hän otti perheen pään roolin ja huolehti nuoremmista sisaruksistaan isän tapaan.
Syksyllä 1959 Tuokko aloitti asepalveluksen Lappeenrannassa Uudenmaan rakuunapataljoonassa Lappeenrannassa. Aliupseerikoulun kautta hänellä oli edessä Reserviupseerikoulu Haminassa kurssilla 102. Reserviin hän siirtyi vänrikkinä syyskuussa 1960.
Armeijan jälkeen vain neljä päivää myöhemmin 12.9.1960 hän aloitti Helsingissä kauppatieteelliset opinnot Kauppakorkeakoulussa. Ekonomiksi hän valmistui vuonna 1963 ja kauppatieteiden maisteriksi 1969.
Tuokon työuran alku oli poikkeuksellisesti varsin ATK painotteinen. Työuran hän aloitti 1963 suunnittelijana ja ryhmänjohtajana Valtion Tietokonekeskuksessa, jossa hänen tehtäviin kuului tullilaitoksen veloituksen ja kirjanpidon uudistussuunnitelmien laatiminen ATK:ta silmällä pitäen. 1965 hän siirtyi Oy Ellesmyynti Ab:n palvelukseen organisaatiopäällikön toimeen. Ellesmyynnissä hänen tehtäviin kuului ATK-menetelmän luominen ja toimeenpano, tilausten ja tavaroiden käsittelymenetelmien toteuttaminen sekä laskentatoimen käyntiinpano. Varsinaisiin taloushallinnon tehtäviin hän siirtyi vuonna 1967 aloittaessaan Oy Union-Öljy Ab:n talousjohtajana.
Tilintarkastajauralle Tuokko siirtyi 1971. Hän suoritti HTM-tutkinnon tammikuussa 1970 ja KHT-tutkinnon joulukuussa 1970. Marraskuussa 1971 hän perusti yhden miehen tilintarkastustoimiston Espoon kauppalan Tuomarilaan omakotitalon ullakkohuoneeseen. Union-Öljyn aikana hän loi kiinteät suhteet kuljetusalan valtakunnallisiin järjestöihin. Hänen ensimmäisiä asiakkaitaan olivatkin Suomen Kuorma-Autoliitto ry ja Suomen Taksiliitto ry. Nykyisin hänen perustama yhtiö on Suomen suurimpia tilintarkastustoimistoja. Huomattava on, että kasvu on ollut puhtaasti orgaanista eikä yritysostojen kautta tapahtunutta.
Viron itsenäistyttyä uudelleen 1991 useat Tuokon asiakkaat laajensivat toimintaansa Viroon. Tämän innoittamana hän perusti yhtiön Viroon palvelemaan ennen kaikkea suomalaisia asiakkaita. Yhtiö on tänä päivänä Viron suurimpia tilitoimistoja.
Tilintarkastuslaissa oli aiemmin säännös, jonka mukaan KHT auktorisointi poistettiin tilintarkastajan täytettyä 70 vuotta. Tämän säännöksen perusteella Tuokon KHT auktorisointi peruutettiin vuonna 2009. Kyseinen säännös poistettiin 2013. Hän oli yksi harvoja tilintarkastajia, joka haki ja sai KHT kirjaimet palautettua vuonna 2014. Hän allekirjoitti vielä useita tilintarkastuskertomuksia vuoden 2021 aikana.
Tuokko oli vahvasti vaikuttamassa Suomen konsernitilinpäätöskäytäntöön. Vuonna 1975 WSOY julkaisi hänen kirjoittaman Konsernitilinpäätös-kirjan, joka oli ensimmäinen aiheesta julkaistu kirja Suomessa. Konsernitilinpäätökset tulivat Suomessa lakisääteisiksi viisi vuotta myöhemmin. Sittemmin hän kirjoitti konsernitilinpäätöstä käsittelevän kirjan useita painoksia yhdessä Risto Järvisen, Eero Prepulan ja Veijo Riistaman kanssa.
Tuokko teki uraauurtavaa työtä myös konkurssipesien erityistarkastuksissa. Nämä tarkastukset hän aloitti 1980 ja 1990-luvun vaihteessa yhdessä Erkki Laineen kanssa. Tuolloin ei ollut konkurssipesien eritystarkastusta koskevaa käytäntöä eikä ohjeistusta. Hän vaikutti tuolloin merkittävästi konkurssipesien eritystarkastuskäytäntöjen muodostumiseen sekä konkurssipesiä koskevan sääntelyn luomiseen. Hän oli myöhemminkin kehittämässä konkurssipesien tarkastuksiin liittyvää ohjeistusta sekä muuta konkurssipesiä koskevaa sääntelyä.
Tasavallan presidentti myönsi Tuokolle Kanslianeuvoksen arvonimen vuonna 2007.
Timpurin hommat olivat Tuokolle rakas harrastus. Nuoruusvuosinaan hän oppi timpurin hommat hanslankarina isänsä Väinön johtamassa rakennusporukassa Hirvensalmella. Hänen johdollaan on rakennettu useita rakennuksia sekä hänen kotinsa tontille Inkooseen sekä yhtiön kesäpaikalle Rosalaan. Joskus rakennuspiirustukset ja -luvat hoidettiin kuntoon jälkikäteen.
Paini oli lähellä Tuokon sydäntä, erityisesti lasten ja nuorten paini. Hän toimi Suomen Painiliitto ry:n puheenjohtajana 2000-2008. Hänet valittiin Painiliiton johtoon taloudellisen osaamisensa perusteella. Valinnan aikaan oli ristivetoa suurten valtakunnallisten urheilujärjestöjen välillä. Hän totesi jo puheenjohtajuuden alkuvaiheessa: ”En ole sitoutunut mihinkään urheilujärjestöön. Olen sitoutunut vain painiin.” Näin hän myös teki. Kun puheenjohtajakaudet Painiliitossa tulivat täyteen, valittiin hänet Painiliiton kunniapuheenjohtajaksi.
Tuokko oli tilintarkastusalalla viimeisiä ”suuria nimiä”, jotka tunnetaan ja joita kunnioitetaan valtakunnallisesti. Hän oli vaikuttamassa Suomen talouselämään laajasti ja otti vahvasti kantaa talouselämämme epäkohtiin julkisestikin.
Yrjö Tuokosta sanottua:
”Tuokko oli yrittäjyyden erinomainen perikuva. Hän oli innostunut, vaativa, oikeudenmukainen ja periksiantamaton. Hän myös puolusti voimakkaasti oikeudenmukaisuutta liiketoiminnassa. Näillä arvoilla hän myös innosti työntekijöitään ja asiakasyrittäjiään.
Yrjö myös puolusti voimakkaasti oikeudenmukaisuutta liiketoiminnassa. Mikäli hän koki, että hänen asiakkaansa oli kärsinyt epäoikeudenmukaisuudesta, teki hän kaikkensa mitä kykeni auttaakseen, jotta vääryys saataisiin korjattua.” – Jyrki Mäki, Atoy Oy
***
” Raudun ”Rautainen” Reviisori on poissa. Ja hän jätti jälkeensä valtavan osaamisaukon ja samalla tunnen menettäneeni elämäni ehkä luotettavimman ystävän ja mentorin.
Olen kuitenkin onnellinen siitä, että yli 40 vuoden ajan sain tehdä hänen kanssaan työtä ja saada häneltä oppeja.
Hän oli siinä mielessä erikoinen ”Reviisori” että lainsäädännön perinpohjaisen tuntemisen lisäksi hänellä oli terve ja realistinen talonpoikaisjärki, joka ei koskaan piiloutunut fraseologian ja pykälien tulkitsemisen taakse.
Hän oli aina suora ja totaalisen rehellinen, eikä koskaan epäröinyt oman kantansa julkituomiseen, vaikka se olisi täysin poikennut valtavirrasta.
Hänen merkityksensä koko suomen talouselämälle on merkittävä.” – Clas Palmberg, Woikoski Oy
***
Kirjoittaja
