Lakisääteinen tilintarkastus
Tilintarkastuksen asema on keskeinen yhteisöjen taloudellisen raportoinnin luotettavuuden arvioinnissa. Tilintarkastajalla on monia eri tehtäviä, jotka perustuvat tilintarkastuslakiin sekä kansainvälisiin tilintarkastusstandardeihin (International Standards on Auditing, ISA).
Tilintarkastuksen tavoite määritellään ISA-standardeissa. Tilintarkastajan tavoitteena tilintarkastusta suorittaessaan on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Tämä mahdollistaa lausunnon antamisen siitä, onko tilinpäätös kaikilta olennaisilta osiltaan laadittu sovellettavan tilinpäätösnormiston mukaisesti. Tilintarkastuksen lopputuloksena tilintarkastaja antaa havaintojensa mukaisesti kertomuksen tilinpäätöksestä ja kommunikoi ISA-standardien edellyttämällä tavalla.
Yhteisön sidosryhmiä ovat esimerkiksi sijoittajat, jäsenet (yhdistyksissä) ja rahoittajat, kuten pankit. Tilintarkastuksen tarkoituksena on lisätä tilinpäätöksen käyttäjien luottamusta tilinpäätökseen. Eri sidosryhmät ovat kiinnostuneita yhteisön tilinpäätöstiedoista, sille ne luovat perustan päätöksenteolle (esimerkiksi sijoituspäätös tai lainan myöntäminen).
Tilintarkastajalla tarkoitetaan tilintarkastuslain 1 luvun 2 §:n mukaan HT-, KHT- tai JHT-tilintarkastajaksi hyväksyttyä luonnollista henkilöä tai tilintarkastusyhteisöksi hyväksyttyä yhteisöä. Tilintarkastaja on suorittanut vaaditun korkeakoulututkinnon ja opinnot, hankkinut riittävän käytännön kokemuksen alalta sekä suorittanut hyväksytysti tilintarkastajatutkinnon. Lisäksi tilintarkastajalle on asetettu muita kelpoisuusvaatimuksia. Tilintarkastajan työtä valvotaan ja lisäksi vaaditaan jatkuvaa kouluttautumista.
Yhteisöllä tai muulla kirjanpitovelvollisella on mahdollisuus siihen, että tilintarkastus suoritetaan vapaaehtoisesti, vaikka tilintarkastuslain edellytykset eivät täyttyisi eikä tilintarkastuksesta ole määräystä yhtiöjärjestyksessä, säännöissä tai muussa vastaavassa asiakirjassa. Tilintarkastuksella on monia hyötyjä, vaikka se ei olisi yhtiölle lain mukaan pakollista.
Tilintarkastusta suoritetaan niin osakeyhtiöissä kuin myös yhdistyksissä ja säätiöissä. Myös asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt ovat usein tilintarkastuksen kohteena.
Osakeyhtiön tilintarkastus
Tilintarkastus on pakollista osakeyhtiöissä, joissa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä:
1. Taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa
2. Liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa
3. Palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä
Osakeyhtiölain mukaan hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Osakeyhtiöissä toiminnan tavoitteena on voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Tilintarkastajan rooli omistajien näkökulmasta on keskeinen sen varmistamissa, että osakeyhtiö on toiminut omistajien edun mukaisesti ja yhdenvertaisuusperiaatetta noudattaen.
Tuokolla on tilintarkastusasiakkaana paljon eri kokoisia osakeyhtiöitä aina pörssiyhtiöistä pien- ja mikroyrityksiin. Ks. alla asiakkaidemme palautteita.
Säätiön ja yhdistyksen tilintarkastus
Säätiöt
Säätiölain mukaan säätiössä on aina toimitettava tilintarkastus.
Säätiölain mukaan säätiön tilintarkastus on suoritettava kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Säätiön tilintarkastuskertomus sisältää lausunnon siitä, onko säätiön tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettu säätiön toiminnasta tilikaudella tiedot, jotka ovat olennaisia säätiön tarkoitusta ja toimintamuotoja koskevien sääntömääräysten noudattamisen arvioimiseksi, ja onko säätiön toimielinten jäsenille säätiön ja sen tytäryhteisön ja -säätiön suorittamia palkkioita ja korvauksia pidettävä tavanomaisina.
Säätiössä hallitus vastaa siitä, että säätiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Toimitusjohtaja puolestaan vastaa siitä, että säätiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Esimerkiksi osakeyhtiöistä poiketen säätiöiden tarkoitus ei ole voiton tuottaminen omistajille. Säätiön tarkoitus on määrätty säätiön säännöissä. Tilintarkastuksessa otetaan huomioon kunkin säätiön erityispiirteet sekä tarkoituksen toteuttaminen. Tilintarkastuksen kannalta keskeistä on myös säätiön eri toimielimien toiminnan tarkastaminen, jolla varmennutaan säätiölain sekä säätiön sääntöjen noudattamisesta.
Tuokolla on tilintarkastusasiakkaina useita eri säätiöitä. Ks. alla asiakkaidemme palautteita.
Yhdistykset
Tilintarkastus on pakollista yhdistyksissä, joissa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä:
1. Taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa
2. Liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa
3. Palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä
Yhdistyksen hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Yhdistysten toiminnan tarkoitus poikkeaa osakeyhtiöstä. Yhdistykset perustetaan aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Yhdistyksen tarkoituksesta määrätään yhdistyksen säännöissä. Tilintarkastuksessa otetaan huomioon kunkin yhdistyksen erityispiirteet sekä tarkoituksen toteuttaminen. Tilintarkastuksen kannalta keskeistä on myös yhdistyksen eri toimielimien toiminnan tarkastaminen, jolla varmennutaan yhdistyslain sekä yhdistyksen sääntöjen noudattamisesta.
Tuokolla on tilintarkastusasiakkaina useita erilaisia yhdistyksiä. Ks. alla asiakkaidemme palautteita.
Asunto-osakeyhtiön tilintarkastus
Asunto-osakeyhtiössä on asunto-osakeyhtiölain mukaan oltava yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja, jos:
1) yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa on vähintään 30 osakkeenomistajien hallinnassa olevaa huoneistoa;
2) tilintarkastaja on valittava tilintarkastuslain 4–6 §:n tai muun lain perusteella; taikka
3) osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa asiaa kokouskutsun mukaan on käsiteltävä.
Asunto-osakeyhtiölain määritelmän mukaan asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka yhtiöjärjestyksessä määrätty tarkoitus on omistaa ja hallita vähintään yhtä sellaista rakennusta tai sen osaa, jossa olevan huoneiston tai huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi.
Asunto-osakeyhtiössä on osakeyhtiölain mukaista toimitusjohtajaa vastaa isännöitsijä, joka toimiikin usein yhteyshenkilönä asunto-osakeyhtiön ja tilintarkastajan välillä. Kuten muissakin yhtiömuodoissa, myös asunto-osakeyhtiössä voidaan suorittaa tilintarkastus, vaikka lain mukaiset kokorajat eivät ylittyisi. Tilintarkastajaa pidetään usein merkittävänä kumppanina, joka toimii asunto-osakeyhtiön toiminnan ulkopuolisena varmentajana sekä asiantuntijana omistajien etua huomioiden.
