Mikä on polkupyöräetu?
Polkupyöräedun arvon määrittäminen
Polkupyöräetu on luontoisetuna työntekijälle verovapaata 1200 euroon asti vuodessa.
Työnantajan omistamasta polkupyörästä muodostuva luontoisetuarvo työntekijän verotuksessa lasketaan jakamalla pyörän hankintahinta viidellä käyttövuodella riippumatta polkupyörän todellisista käyttövuosista tai työnantajan kirjanpidossa tekemistä poistoista. Lisäksi hankintahintaan lasketaan mukaan mahdolliset kiinteästi kuuluvat varusteet. Vakuutukset ja huolto lisätään luontoisetuarvoon tämän jälkeen. Polkupyöräedun luontoisetuarvo kuukaudessa on 1/12 polkupyörän vuotuisten pääomakustannusten eli hankintahinnan osan ja pääoman koron sekä huolto-, korjaus- ja muiden käyttökustannusten euromäärästä. Koron määrä lasketaan myöhempinä vuosina siten, että koron laskennan perusteena olevasta pääomasta vähennetään edellisenä vuonna verotetun poiston osuus.
Jos työnantaja on hankkinut työsuhdepolkupyörän leasingsopimuksella, polkupyöräedun arvoksi katsotaan työnantajalle aiheutuva kustannus eli käytännössä leasing-maksu vähennettynä leasing-yhtiölle maksetuilla toimisto- ja käsittelykuluilla. Leasingsopimukseen kuuluu useimmiten myös vakuutus, varusteet ja huoltopalvelut.
Polkupyörän käyttökustannuksiin laskettavien työnantajan maksamien huolto- ja korjauskustannusten raha-arvo on korkeintaan 20 euroa kuukaudessa. Tämä koskee sekä työnantajan omistaman polkupyörän että työnantajan leasingsopimuksella hankkiman pyörän huolto- ja korjauskustannuksia, jos työnantaja maksaa kustannukset erikseen. Sähköpolkupyörien huolto- ja korjauskustannusten raha-arvo on korkeintaan 30 euroa kuukaudessa vuodesta 2022 lähtien.
Työnantaja ei saa vähentää työsuhdepyörän hankintaan tai muihin kustannuksiin liittyvää arvonlisäveroa.
- Työnantaja ostaa polkupyörän, jonka hankintahinta on 3000 euroa. Lisäksi työnantaja hankkii työntekijälle pyöräilykypärän, jonka hinta on 80 euroa ja pyöräilylaukun, jonka hinta on 100 euroa. Työnantaja huolehtii vuosittain pyörän huollosta, joka maksaa 220 euroa. Pyörä on työntekijän käytössä koko vuoden.
- Polkupyörän hankintahinta on 3 080 euroa (3 000 + 80). Hankintahinta jaetaan viidellä käyttövuodella ja tähän määrään lisätään käyttökustannukset (huoltokustannukset) 220 euroa, jolloin polkupyöräedun arvoksi saadaan 836 euroa vuodessa.
- Polkupyöräkypärä lasketaan pyörän hankintahintaan. Sen sijaan pyöräilylaukusta (muu kuin pyörään kiinteästi kuuluva perusvaruste) syntyy erillinen veronalainen etu. Koska vuosihuolto maksaa vähemmän kuin luontoisetupäätöksessä tarkoitettu kaavamainen huolto- ja korjauskustannus 20 euroa/kk, voidaan kustannusten määränä käyttää työnantajan tosiasiassa maksamaa määrää.
Polkupyöräedun järjestäminen
Polkupyöräetu voidaan järjestää eri tavoin eikä tavalla ole merkitystä edun verovapauteen. Edun järjestämistapa vaikuttaa kuitenkin siihen, miten etu huomioidaan TyEL:n mukaisessa työansiossa. Palkan lisänä annetusta edusta ei makseta TyEL-maksua, mikäli se ei ylitä verovapaata osuutta 1200 euroa vuodessa. Jos edun arvo ylittää 1200 euroa vuodessa, ylimenevä osuus on TyEL:n alaista. Osana palkkaa annetusta edusta peritään TyEL-maksu riippumatta siitä, onko etu kokonaan vai osaksi verovapaata tuloa.
Polkupyöräetu palkan lisänä
Mikäli työnantaja antaa työntekijälle polkupyöräedun palkanlisänä, ainoastaan polkupyöräedun verovapaan tulon ylittävä määrä lisätään bruttopalkkaan veronalaisena luontoisetuna.
- Työntekijän rahapalkka on 2 500 euroa/kk. Tämän lisäksi työnantaja antaa työntekijälle polkupyöräedun, jonka arvo on 100 euroa/kk (1 200 euroa/vuosi). Työntekijälle annettu polkupyöräetu on kokonaan verovapaata tuloa eikä sillä ole vaikutusta työntekijän veronalaiseen palkkaan.
- Työntekijän rahapalkka on 2 500 euroa/kk. Tämän lisäksi työnantaja antaa työntekijälle polkupyöräedun, jonka arvo on 200 euroa/kk (2 400 euroa/vuosi). Koska polkupyöräetu on verovapaata tuloa 1 200 euroon saakka, ainoastaan verovapaan tulon määrän ylittävä 1 200 euroa (100 euroa/kk) on työntekijän veronalaista luontoisetua. Työntekijän veronalainen palkka on polkupyöräedun antamisen jälkeen 2 600 euroa/kk, josta rahapalkan osuus on 2 500 euroa ja polkupyöräedun osuus 100 euroa.
Polkupyöräetu osana palkkaa
Polkupyöräetu voidaan antaa myös siten, että sen sovitaan sisältyvän työntekijän palkkaan. Tällöin polkupyöräedun verovapaan tulon määrällä on vaikutusta työntekijän veronalaiseen palkkaan.
- Työntekijän bruttopalkka on 2 500 euroa/kk. Työntekijä ja työnantaja sopivat, että työntekijä saa polkupyöräedun 100 euroa/kk (1 200 euroa/vuosi), ja että polkupyöräetu sisältyy hänen bruttopalkkaansa. Koska polkupyöräetu on verovapaata tuloa 1 200 euroon saakka, työntekijälle annettu 1 200 euron polkupyöräetu on kokonaan verovapaata tuloa ja pienentää työntekijän veronalaista bruttopalkkaa 2 400 euroon/kk.
- Työntekijän rahapalkka on 2 500 euroa/kk. Työntekijä ja työnantaja sopivat, että työntekijä saa polkupyöräedun 200 euroa/kk (2 400 euroa/vuosi), ja että polkupyöräetu sisältyy hänen bruttopalkkaansa. Koska polkupyöräetu on verovapaata tuloa 1 200 euroon saakka, ainoastaan verovapaan tulon ylittävä määrä eli 1 200 euroa (100 euroa/kk) on työntekijän veronalaista luontoisetua. Työntekijän veronalainen bruttopalkka on muutoksen jälkeen 2 400 euroa/kk, josta rahapalkan osuus on 2 300 euroa ja veronalaisen polkupyöräedun osuus 100 euroa/kk. Työntekijän verovapaa polkupyöräetu on 100 euroa/kk.
Kirjoittaja
Kati Karppanen
Junior Accounting Advisor
