Lasten ja nuorten harrastustoiminta

Miten yritys voi tukea lasten ja nuorten harrastustoimintaa?

Onko yrityksesi miettinyt yleishyödyllisten yhteisöjen, kuten esimerkiksi urheiluseurojen tukemista? Voi olla, että seuratoiminta on teille lähellä sydäntä, mutta keinoa seuran toiminnan tukemiselle ei ole vielä löytynyt. Toiminnan tukemiselle onkin tarjolla useita erilaisia vaihtoehtoja, aina vastikkeellisesta vastikkeettomaan tukemiseen. Tämän artikkelin tarkoituksena on avata kolmea eri vaihtoehtoa, miten yrityksen on mahdollista tukea lasten- ja nuorten harrastustoimintaa ja minkälaisia käytännön verotuksellisia näkökulmia näihin eri vaihtoehtoihin liittyy.

Harrastustoiminnan tukeminen lahjoituksilla

Vastikkeettomasta lahjoituksesta puhutaan silloin, kun yhtiö ei saa vastineeksi yhdistykseltä korvausta tai muuta hyvitystä. Verohallinnon yhtenäistämisohjeen mukaan vastikkeettomat lahjoitukset voidaan jakaa arvoltaan vähäisiin ja muihin lahjoituksiin. Arvoltaan vähäiset lahjoitukset, kuten raha- ja esinelahjoitukset voidaan katsoa suhdetoiminnan luonteiksi menoiksi, mikäli lahjoitus tehdään joko yleishyödylliseen ja samalla paikalliseen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen esimerkiksi paikallisen urheiluseuran hyväksi. Ohjeistuksen mukaan tällaisia arvoltaan vähäisiä lahjoituksia yritys saa vähentää verotuksessaan enintään 850 € lahjoituksensaajaa kohti. Lahjoituksen 850 € raja koskee yhtä lahjoituksensaajaa, joten yritys voi tehdä lahjoituksia myös useammalle järjestölle. Lahjoituksessa on hyvä huomioida se, että poliittiseen tarkoitukseen tehty lahjoitus ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa.

Vähäisen arvon ylittävät lahjoitukset voidaan vähentää osakeyhtiön verotuksessa niissä tapauksissa, jos lahjoitus on tehty tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen. Jotta (yli 850 €:n) tehdystä lahjoituksesta yhteisö voisi saada lahjoitusvähennykset, on lahjoituksen saajan oltava Verohallinnon tätä tarkoitusta varten ylläpitämässä luettelossa. Tällaisista lahjoituksista voi lukea lisää Verohallinnon nettisivuilta (Lahjoitusvähennys yhteisöverotuksessa – vero.fi & Verohallinnon nimeämät lahjoituksen saajat – vero.fi).

Harrastustoiminnan tukeminen sponsoroinnilla

Yksi hyvä keino yhdistysten tukemiselle on sponsorointi. Sponsoroinnilla tarkoitetaan yleensä vastikkeellista mainos- tai markkinointitoimintaa yhdistyksen ja yrityksen sopimilla tavoilla. Erilaisia sponsorointitapoja ovat esimerkiksi mainospaikat pelipaidoissa, pelivälineissä tai pelipaikoilla. Toisaalta sponsorointi voi myös olla yrityksen mainostamista yhdistyksen sosiaalisessa mediassa.

Verotuksessa sponsorointia käsitellään lähtökohtaisesti mainos- ja markkinointimenojen tavoin tulonhankkimiskuluina. Vähennyskelpoisuus vaatii vastavuoroisuutta, eli sponsoroivan yrityksen tulee saada sovitulla tavalla näkyvyyttä sponsoroinnistaan. Mikäli vastavuoroisuutta tai liiketaloudellista perustetta yhdistyksen tukemiselle ei ole, voidaan sponsorointi katsoa peitellyksi osingoksi. Verohallinnon mukaan peitelty osingonjako voi ilmentyä sellaisissa tilanteissa, joissa yrityksen osakkaan lähipiiriin kuuluva henkilö saa taloudellisesta etuutta osakkuusaseman perusteella ilman liiketaloudellista perustetta. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, jos sponsoroidaan yrittäjän tai osakkaan lasten urheiluharrastusta ilman sponsoroinnin vaatimaa vastavuoroisuutta. 

Mainos- ja markkinointimenojen arvonlisäveron vähennyskelpoisuutta käsitellään samalla tavalla kuin mitä tahansa muuta mainos- ja markkinointimenoa. Eli käytännössä yhdistyksen arvonlisäverovelvollisuus ja ostetun palvelun arvonlisävero vaikuttavat siihen onko sponsoroinnista aiheutuneen kulun arvonlisävero vähennyskelpoinen vai ei.

Harrastustoiminnan tukeminen talkootyöllä

Lahjoitusten ja sponsoroinnin lisäksi yleishyödylliset yhdistykset voivat kerätä varoja talkootöiden muodossa. Talkootöiden teettäminen esimerkiksi urheiluseuroilla onkin ollut jo hyvän aikaa paljon käytössä ollut muoto toiminnan tukemiselle. Verohallinnon mukaan tällaisessa kontekstissa talkootöistä puhutaan yleensä nimellä kolmannen osapuolen lukuun tehtävä talkootyö. 

Yleensä talkootyöllä tarkoitetaan sellaista työtä, jota tehdään toisen lukuun vapaaehtoisesti ja ilman korvausta. Kolmannen osapuolen lukuun tehtävä talkootyö eroaakin varsinaisesta talkootyöstä siinä mielessä, että yhtiö maksaa esimerkiksi yleishyödylliselle yhteisölle teettämästään työstä tuloa. Oli kyseessä puhtaasti talkootyö tai sitten kolmannen osapuolen lukuun tehtävä talkootyö, tulee työn olla luonteeltaan niin kutsuttua jokamiehentyötä, joka ei edellytä erityistä koulutusta tai pätevyyttä.

Talkootyötä voidaan tehdä esimerkiksi joukkuetasolla ja saatava tulo kohdistetaan talkootyötä tehneen joukkueen toimintaan. Kyse on joukkueen tulosta, jos talkootyöstä saatu korvaus tulee yhteisesti koko joukkueen hyväksi eikä kohdistu vain niihin joukkueen jäseniin, jotka ovat osallistuneet työhön.

Jotta talkootyöstä saatavaa tuloa voidaan pitää yleishyödyllisen yhteisön tulona, tulee toimeksiannosta sopia etukäteen yhteisön esimerkiksi urheilujoukkueen ja toimeksiantajan välillä. Työtä voidaan pitää kolmannen osapuolen lukuun tehtävänä talkootyönä, jos työstä saatu korvaus käytetään yleishyödyllisen yhteisön toimintaan eikä yksittäisen työn tehneen henkilön hyväksi. Lisäksi talkootyötä teettävän toimeksiantajan on hyvä huomioida, että toimeksiantaja ei voi nimetä tai hyväksyä talkooväkeä eikä valvoa tai johtaa työn suoritusta. Näistä toimista vastaa aina yleishyödyllinen yhteisö eli esimerkiksi urheilujoukkue tai seura. Kuten jo aiemmin mainittiin, työn tulee olla luonteeltaan jokamiehentyötä eli esimerkiksi kaupan pihan haravointi keväisin on hyvä esimerkki mahdollisesta urheiluseuran tekemästä talkootyöstä.

Talkootyössä on myös hyvä huomioida toimeksiantosuhteen kesto ja luonne. Mikäli toimeksiantosuhdetta voidaan pitää jatkuvana tai pidempiaikaisena, luetaan silloin työstä saatu korvaus työn tehneiden henkilöiden tuloksi. Esimerkiksi urheiluseurojen käyttämistä jatkuvasti pakkaus- tai muuttoapuna ei katsota talkootyöksi vaan yksittäisen työhön osallistuneen henkilön tuloksi. Poikkeuksena tähän ovat kuitenkin sellaiset työt, jotka liittyvät läheisesti urheiluseuran tai yhteisön omaan toimintaan kuten esimerkiksi liikuntapaikkojen hoito- ja kunnossapitotyöt.

Toimeksiantajan näkökulmasta talkootyöstä maksettavasta suorituksesta on hyvä huomioida sen verotukselliset erityispiirteet. Artikkelin kirjoitushetkellä Verohallinnon uudistettu ohje ohjeistaa talkootyöstä maksettavasta palkkiosta seuraavaa: Mikäli yleishyödyllinen yhteisö tai seura ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, tulee työkorvauksista toimittaa 13 prosentin ennakonpidätys ja ilmoittaa suoritus tulorekisteriin. On myös hyvä huomioida, että mikäli yleishyödyllinen yhteisö ei ole rekisteröity yhdistys, katsotaan talkootyöstä maksettu korvaus työtä tehneiden luonnollisten henkilöiden veronalaiseksi tuloksi.

Vaihtoehtoja lasten- ja nuorten harrastustoiminnan tukemiselle on monia ja toivomme että näistä esitellyistä vaihtoehdoista löytyisi juuri teidän yrityksellenne sopivin valinta harrastustoiminnan tukemiselle.

Lisää tietoa

Lisää tietoa aiheesta Verohallinnon ohjeista: Yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymykset – vero.fi ja Urheiluseura suoritusten maksajana – vero.fi

Edellinen Seuraava

Kirjoittaja