covid-19 tiedote

Osakeyhtiön vähimmäisosake­pääomavaatimus poistui 1.7.2019

Yksityisten osakeyhtiöiden 2 500 euron vähimmäisosakepääomavaatimus poistui 1.7.2019, jonka jälkeen yksityisen osakeyhtiön on voinut perustaa ilman minkäänlaista osakepääomaa. Lisäksi jo aiemmin perustettujen yksityisten osakeyhtiöiden osakepääoma voidaan alentaa aina nollaan euroon saakka, jos yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty vähimmäisosakepääomaa tai osakkeen nimellisarvoa. Pääomaa alennettaessa tulee edelleen ottaa huomioon osakeyhtiölain (OYL) mukainen velkojiensuojamenettely. Jos yhtiöjärjestyksessä on määrätty osakkeen nimellisarvo, osakepääomaan on merkittävä sitä vastaava määrä merkintähinnasta. Jos osakkeen nimellisarvoa ei ole määrätty yhtiöjärjestyksessä ja yhtiöön sijoitetaan osakkeista maksettava merkintähinta, voidaan koko määrä kirjata sijoitetun vapaan pääoman rahastoon (SVOP). Mahdollinen osakepääoma on kuitenkin aina sidottua omaa pääomaa, vaikka vähimmäisosakepääomavaatimusta ei enää ole.

Mikä tosiasiallisesti muuttui?

18.1.2019 eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen (HE 238/2018), jossa esitetään yksityisten osakeyhtiöiden vähimmäisosakepääomavaatimuksen 2 500 euron poistamista. Julkisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma on jatkossa edelleen 80 000 euroa, vaikka myös sen alentamista pohdittiin. Muutoksella ei ole vaikutusta mahdollisesti osakeyhtiön toimintaa koskevan erityislainsäädännön asettamiin pääomavaatimuksiin (esimerkiksi laki luottolaitostoiminnasta). Lailla 8.2.2019/184 muutettiin osakeyhtiölain 1 luvun 3 § 1 momenttia seuraavasti:

Aiempi sanamuoto 30.6.2019 asti: ”Yhtiöllä on osakepääoma. Yksityisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma on 2 500 euroa ja julkisen osakeyhtiön 80 000 euroa.”

Uusi sanamuoto 1.7.2019 alkaen: ”Julkisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääoma on 80 000 euroa.”

Muutoksen tausta, tavoitteet ja perustelut

Sipilän hallituksen yhtenä tavoitteena oli normien purkaminen (ns. norminpurkutalkoot). Osana normien purkua käsittelyssä oli yksityisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääomavaatimuksen poistaminen, julkisen osakeyhtiön osakepääomavaatimuksen alentaminen, oman pääoman menettämistä ja apporttiomaisuutta koskevan sääntelyn päivittäminen sekä yhtiön perustamisen helpottaminen. Näistä toteutui vähimmäisosakepääomavaatimuksen poistaminen yksityisissä osakeyhtiöissä, asunto-osakeyhtiöissä sekä rahastointivelvoitteen poistaminen osuuskunnissa. Lisäksi osakeyhtiön, jolla ei ole osakepääomaa, perustamista voidaan pitää aiempaa helpompana.

Hallituksen esityksen (HE 238/2018) mukaan tavoitteena on helpottaa ammatinharjoittamista ja muuta mikro- ja pienyritystoimintaa ilman yrittäjän henkilökohtaista vastuuta. Muutos helpottaa varsinkin mikroyritysten toiminnan aloittamista yksityisenä osakeyhtiönä toiminimen sijaan. Jatkossa osakeyhtiön perustaminen on nopeampaa ja halvempaa sähköisen ilmoittamisen sekä rekisteröinnin automatisoinnin vuoksi eikä osakepääoman todennettua maksamista tositteineen ja mahdollista tilintarkastajan lausuntoa enää tarvita perustamisvaiheessa. Yhtiömuodon muuttaminen yksityiseksi osakeyhtiöksi ei ole enää riippuvainen vähimmäisosakepääomavaatimuksen täyttymisestä. Lisäksi useat EU-maat ovat jo poistaneet osakepääomavaatimuksen, joten muutos vastaa kansainvälistä kehitystä.

Yksityisten osakeyhtiöiden vähimmäispääomavaatimuksen poistamista on perusteltu sillä, että aiemman osakeyhtiölain mukaisella 2 500 euron vähimmäisosakepääomavaatimuksella ei ole koettu olevan olennaista merkitystä velkojiensuojan kannalta, joka oli vähimmäispääoman alkuperäinen tarkoitus. Noin 85 prosenttia perustetuista osakeyhtiöistä on perustettu ainoastaan 2 500 euron vähimmäispääomalla. Velkojiensuojan kannalta merkityksellisempänä on pidetty ajantasaisia tilinpäätöstietoja, muita avoimuusvaatimuksia, osakeyhtiölain varojenjaon edellytyksiä (tase- ja maksukykytesti), johdon ja osakkaiden vastuuta sekä henkilötietojen ilmoittamista. Hallituksen esityksen mukaan vuonna 2019 aloitetaan selvityshanke, jonka tarkoituksena on arvioida laajasti osakeyhtiön velkojiensuojan kehittämistarpeita ja vaihtoehtoja.

Yhtiön perustaminen ilman osakepääomaa

1.7.2019 alkaen yksityisen osakeyhtiön on voinut perustaa ilman osakepääomaa tai osakkeista mahdollisesti maksettavan määrän on voinut merkitä kokonaan sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. SVOP-rahastoon merkitseminen on mahdollista vain, jos yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty osakkeen nimellisarvoa. Jos yhtiöjärjestyksessä on määrätty osakkeen nimellisarvo, osakepääomaan on aina merkittävä nimellisarvoa vastaava määrä merkintähinnasta.

Perustettaessa yksityinen osakeyhtiö ilman osakepääomaa, merkitään osakkeesta maksettavaksi määräksi nolla euroa. Tällöin ei sovelleta osakeyhtiölain säännöksiä osakkeen maksamisesta eikä vaatimusta rekisteröitävien osakkeiden täydestä maksusta. Huomioitavaa on, että osakepääoman määrällä ei ole vaikutusta päätettäessä yhtiön osakkeiden lukumäärää paitsi, jos yhtiöjärjestyksessä on määrätty osakkeen nimellisarvo. Yhtiötä perustettaessa on siis aina määriteltävä miten yhtiön osakkeet jakautuvat perustajien kesken, olipa osakepääoma nolla euroa tai jokin muu euromäärä. Osakeyhtiön perustaminen sähköisesti Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä (YTJ) on mahdollista vain, jos osakepääoma sekä osakkeiden merkintähinta ovat nolla euroa. Jos perustettavalla yhtiöllä on osakepääoma, tulee ilmoittaminen tehdä paperilomakkeella.

Osakepääoman alentaminen

Ennen 1.7.2019 perustetut yksityiset osakeyhtiöt voivat alentaa osakepääoman aina nollaan euroon saakka, jos yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty vähimmäispääomaa tai osakkeen nimellisarvoa. Osakepääomaa ei saa alentaa mahdollista vähimmäispääomaa alhaisemmaksi eikä osakepääoma voi olla vähemmän kuin mahdollinen osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo, ellei osakkeen nimellisarvoa alenneta samalla tai pienennetä osakkeiden lukumäärää mitätöimällä osakkeita. Osakepääoman alentaminen tulee aina tehdä osakeyhtiölain osakepääoman alentamista koskevien vaatimusten mukaisesti.

Osakepääoman alentamisesta päättää yhtiökokous yksinkertaisella enemmistöllä, ellei yhtiöjärjestyksessä ole sitä tiukempia vaatimuksia. Päätökseen tulee kirjata alentamismäärä tai alentamisen enimmäismäärä sekä alentamisen käyttötarkoitus. Jos osakepääoman vähimmäismäärästä tai osakkeen nimellisarvosta on määrätty yhtiöjärjestyksessä, edellyttää osakepääoman alentaminen yhtiöjärjestyksen muuttamista. Huomioitavaa on, että yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatii määräenemmistön päätöksen.

Osakepääoman alentaminen edellyttää pääsääntöisesti velkojiensuojamenettelyn noudattamista. Yhtiön velkojilla, joiden saatava on syntynyt ennen velkojien kuulutuksen antamista, on oikeus vastustaa yhtiön osakepääoman alentamista. Tätä oikeutta ei kuitenkaan ole, jos alentamismäärä käytetään yhtiön tappion kattamiseen tai jos osakepääomaa samalla korotetaan vähintään alentamismäärällä. Jos velkojilla on oikeus vastustaa osakepääoman alentamista, yhtiön on kuukauden kuluessa osakepääoman alentamista koskevan päätöksen tekemisestä ilmoitettava osakepääoman alentaminen rekisteröitäväksi sekä haettava kuulutuksen antamista rekisteriviranomaiselta tai muuten päätös osakepääoman alentamisesta raukeaa. Jos velkoja ei ole vastustanut osakepääoman alentamista tai velkoja on saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan, rekisteriviranomaisen on rekisteröitävä osakepääoman alentaminen. Jos velkoja on vastustanut osakepääoman alentamista, osakepääoman alentamista koskeva päätös raukeaa kuukauden päästä kuulutuksen määräpäivästä. Osakepääoma on virallisesti alennettu, kun sen alentaminen on rekisteröity.

Osakepääoman alentamista pidetään vakiintuneesti luovutusvoittoverotuksen piiriin kuuluvana tapahtumana eikä esimerkiksi osinkona. Verovelvollinen saa tällöin vähentää alentamismäärää vastaavan osuuden osakkeen hankintamenosta. Yhtiöosakkaan verotuksessa osakepääoman alentamiseen voi soveltua käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittoverotusta koskevat huojennukset (EVL 6 § ja 6 b §). Verotuksessa osakepääoman alentamiseen on oltava jokin verotuksesta riippumaton liiketaloudellinen peruste, esimerkiksi toiminnan supistuminen. Jos osakepääomaa on alennettu osingosta menevän veron välttämiseksi, voidaan tämä tulkita peitellyksi osingoksi. Osakeyhtiölain muutoksen mahdollistamaan osakepääoman alentamiseen ei pääsääntöisesti sovelleta peitellyn osingon säännöksiä.

Osakepääoman menettämisestä ilmoittaminen

Vaikka yksityisten osakeyhtiöiden 2 500 euron vähimmäispääomavaatimus poistui 1.7.2019, säilyi edelleen osakeyhtiölain 20 luvun 23 §:n mukainen osakepääoman menetyksen ilmoitusvelvollisuus. Muutoksen lainvalmistelussa todettiin, että osakepääoman menetystä koskevaa ilmoitusvelvollisuutta ei ole tarkoitus muuttaa, joten ilmoitusvelvollisuus on olemassa, vaikka yksityisen osakeyhtiön osakepääoma olisi nolla euroa.

Osakeyhtiölain mukaan hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus, jos hallitus havaitsee yhtiön oman pääoman olevan negatiivinen. Rekisteri-ilmoituksen laiminlyönnistä voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus hallituksen jäsenille. Osakepääoman menettämisen rekisterimerkintä voidaan poistaa, jos yhtiö antaa selvityksen oman pääoman palautumisesta yli puoleen osakepääomasta. Rekisterimerkinnän poistamiseksi on esitettävä yhtiön tase tai muu selvitys, josta ilmenee oman pääoman olevan yli puolet osakepääomasta. Jos yhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen perusteella velvollisuus valita tilintarkastaja, tulee taseen ja muun selvityksen oltava tilintarkastettuja.

Rekisteri-ilmoitus osakepääoman menettämisestä on tehtävä aina, kun yhtiön oma pääoma on negatiivinen, vaikka yhtiöllä ei olisi varsinaista osakepääomaa. Jos osakepääomaa ei ole, rekisterimerkintä voidaan poistaa, kun oma pääoma ei ole enää negatiivinen vaan yli nollan. Ilman osakepääomaa perustetun yhtiön oma pääoma menee helposti negatiiviseksi jo ensimmäisten kulukirjausten vuoksi, jos yhtiöllä ei ole tuottoja. Aloitteleva yritys voi välttyä tekemästä rekisteri-ilmoitusta osakepääoman menettämisestä esimerkiksi antamalla yhtiölle pääomalainan tai tekemällä yhtiöön pääomasijoituksen SVOP-rahastoon.

Muutoksen arviointia

1.7.2019 voimaan tullutta muutosta yksityisten osakeyhtiöiden vähimmäisosakepääomavaatimuksen poistumisesta voidaan pitää periaatteellisesti merkittävänä, koska osakepääoma ja oman pääoman säilyvyys ovat olleet osakeyhtiön peruselementtejä. Vähimmäisosakepääomavaatimuksen poistumisen myötä osakeyhtiö on nykyisin helpompi sekä halvempi perustaa. Kuitenkin osakepääoman menettämisen ilmoitusvelvollisuus tulee aiempaa herkemmin vastaan. Hallituksen esityksen mukaan vuonna 2019 aloitettava selvityshanke tulee arvioimaan laajasti osakeyhtiön velkojiensuojan kehittämistarpeita sekä vaihtoehtoja. Vasta tulevaisuudessa selviää kuinka suuri vaikutus tehdyllä uudistuksella, yksityisten osakeyhtiöiden vähimmäisosakepääomavaatimuksen poistamisella, on perustettavien osakeyhtiöiden määrään tai osakeyhtiöiden väärinkäyttämiseen esimerkiksi harmaassa taloudessa.

Kirjoittaja

Keijo Kaulio

Keijo Kaulio

Manager, HT


Profiiliin