Työpanokseen perustuvat osingot edelleen osana tilinpäätös- ja verosuunnittelua?

Työpanososinkoa koskevia säännöksiä sovelletaan tilanteisiin, joissa yhtiöstä jaetaan osinkoa työpanoksen perusteella. Lakimuutoksen 1.1.2021 myötä yritykset menettivät merkittävän veroedun ja kannustinmuodon, sillä yritykset ovat aiemmin voineet välttää palkan eläkemaksujen ja muiden sivukulujen kustannukset työpanososinkojen avulla.

Eläkelakeja ja muita sosiaalivakuutusmaksuja koskevia lakeja muutettiin vuoden 2021 alusta siten, että työpanokseen perustuvaa osinkoa pidetään jatkossa aina palkkana, josta maksetaan kaikki lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Työpanososinko on saajalleen kokonaisuudessaan veronalaista ansiotuloa eikä jakamista ansio- tai pääomatuloon tehdä – osakaan työpanososingosta ei kuulu huojennetun osinkoverotuksen piiriin.

Työpanokseen perustuva osinko

Työpanososinkona pidetään muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön jakamaa osinkoa, jos osingonjaon jakoperusteena on yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen päätöksen, osakassopimuksen, muun sopimuksen tai näiden muodostaman kokonaisuuden mukaan osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos (TVL 33 b §:n 3 mom). Jos osingon jakoperusteena ei ole miltään osin työpanos, vaan esimerkiksi omistusosuus tai eri osakkeiden tai osakesarjojen tuottama osinko-oikeus yhtiössä, työpanososinkoa koskevia säännöksiä ei sovelleta. Säännöksen tarkoituksena on ehkäistä työpanokseen perustuvan ansiotulon muuntamista kevyemmin verotetuksi osinkotuloksi.

Työpanososingon etu aiemmin lähes 25 prosenttia

Työpanososinko on ollut aiemmin hyvä kannustinmuoto erityisesti erilaisissa konsultti-, lääkäri- ja asiantuntijayrityksissä työskenneille osakkaille ja avainhenkilöille sekä merkittävä veroetu yhtiöille, koska työpanososinko ei ole laukaissut eläkemaksujen ja sivukulujen maksuvelvollisuutta. Yhtiön osakkaalle jaetusta osingosta, joka perustui työpanokseen, ei siis aikaisemmin lähtökohtaisesti maksettu työeläkevakuutusmaksua eikä työttömyysvakuutusmaksua, vaikka osinko katsottiin työpanososinkoa koskevien erityissäännösten perusteella verotuksessa palkaksi. Poikkeuksena oli tilanne, jossa yhtiö jakoi työpanososinkoa työntekijälle, joka ei ollut yhtiön osakas. Tällöin osinko oli saajalleen palkkaa, josta oli maksettava lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut.

Lakimuutokset työeläkelainsäädäntöön ja sairausvakuutuslakiin

Vuoden 2021 alusta työntekijän eläkelakiin tuli muutos, jonka johdosta työpanokseen perustuva osinko katsotaan työstä saaduksi vastikkeeksi ja luetaan eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Työnantajan on tullut 1.1.2021 lähtien maksaa työeläkevakuutusmaksut ja muut sivukulut työpanokseen perustuvista osingoista.

Vuodesta 2021 alkaen työpanososingot on luettu eläkkeen perusteena olevaan työansioon ja kartuttavat eläkettä, jos verotettavaan henkilöön sovelletaan työtekijän eläkelakia (TyEL) . Vastaavasti vuoden 2021 alusta lähtien työpanososingoista maksetaan myös sairausvakuutusmaksu. YEL-osakkaan työpanososingoista ei makseta eläkemaksuja jatkossakaan eikä työpanososinko tällöin kartuta heille eläkelain mukaista ansiota. Työpanososingot otetaan myös jatkossa huomioon työttömyysetuuden määrässä ja sovittelussa.

Työpanososingon verotukselliset hyödyt ovat poistuneet

Ansiotulona verotettava työpanososinko verotetaan nyt samaan tapaan kuin jos tulo olisi maksettu työn suorittajalle palkkana tai työkorvauksena. Työpanososingosta verotetaan luonnollista henkilöä, jonka työpanos on ollut osingonjaon perusteena. Merkitystä ei ole sillä, kenelle osinko maksetaan. Yhtiö saa vähentää jakamansa työpanososingon verotuksessaan sen verovuoden kuluna, jonka aikana päätös osingonjaosta on tehty. Työpanokseen perustuvaa jaettavaksi päätettyä osinkoa ei vähennetä nettovarallisuudesta. Jaettu osinko olisi voitonjakona normaalisti vähennyskelvoton erä osinkoa jakaneen yhtiön verotuksessa.

Työpanososinko ja siitä toimitettu ennakonpidätys on ilmoitettava osingon maksaneen yhtiön toimesta tulorekisteriin.