Valtion tuet ja kehittämismenot – Kuinka ne tulee ottaa huomioon tilinpäätöksessä?
Useat yritykset ovat saaneet koronan aiheuttamasta poikkeustilanteesta selviämiseen rahoitusta julkisilta organisaatioilta. Osa rahoituksesta on myönnetty toiminnan kehittämiseen, jolloin yritykselle on syntynyt kehittämismenoja. Saatujen tukien ja kehittämismenojen esittämiselle tilinpäätöksessä on erilaisia vaihtoehtoja tilanteesta riippuen, ja menettelytavalla voi olla vaikutusta mm. jaettavissa olevan osingon määrään. Tilinpäätöksessä esitettävien tietojen riittävyys on myös hallituksen huolellisuusvelvoitteen toteutumisen kannalta tärkeää.
Kirjanpitolain pääsäännön mukaan kehittämismenot käsitellään tilinpäätöksessä vuosikuluina, jolloin myös saadut avustukset tuloutetaan tilinpäätöksen tuloslaskelmassa. Mikäli avustus maksetaan useammassa erässä, tuloutus tehdään suoriteperiaatteen mukaisesti tilikaudella toteutuneiden kulujen suhteessa. Tuotot ja kulut käsitellään bruttoperiaatteen mukaisesti, jolloin tilinpäätöksen tuloslaskelman erät antavat oikean kuvan yhtiön toiminnasta ja volyymista.
Kirjanpitolaki sallii kehittämismenojen aktivoinnin taseeseen, mikäli niiden odotetaan tuottavan tuloa useampana tilikautena. Tämä on siis mahdollisuus, ei pakottava säännös. Esimerkiksi aloittavalla nuorella yrityksellä voi olla oman pääoman riittävyydessä haasteita, jolloin kehittämismenojen aktivointimahdollisuus on houkutteleva vaihtoehto. Tässä on kuitenkin syytä muistaa, että vuosittain taseessa jäljellä olevia kehittämismenoja ja niistä tulevaisuudessa kertyviä tulon odotuksia arvioidaan vuosittain. Näyttönä kehittämismenojen tulontuottamiskyvystä tulee olla luotettavat laskelmat.
Huomioitavaa myös on, että aktivoidut kehittämismenot vähennetään jaettavien voittovarojen määrästä osingonjakolaskelmassa.
Aktivoidut kehittämismenot poistetaan vaikutusaikanaan, enintään kymmenen vuoden kuluessa. Mikäli kehittämismenot aktivoidaan taseeseen, niihin kohdistuvat avustukset vähennetään yleensä aktivoidusta hankintamenosta, jolloin tasearvoksi (poistopohjaksi) jää nettohankintameno. On myös mahdollista, että avustukset tuloutetaan vuosittain hankinnasta tehtävien poistojen määräisinä. Suuremmissa poisto-ohjelmaa käyttävissä yrityksissä tämä voi olla tavanomaisempi ja selkeämpään lopputulokseen johtava käytäntö.
Julkisen rahoituksen ehtoihin sisältyy yleensä tarkistusoikeus (purkuehto), mikä on tietyissä tilanteissa syytä mainita myös tilinpäätöksen liitetiedoissa. Avustusta koskevien tilinpäätöksen liitetietojen antamista tulisi harkita ainakin, mikäli yrityksellä on suunnitteilla yritysjärjestelyjä, jotka voivat vaikuttaa yrityksen tukikelpoisuuteen. Mikäli yritys on ollut jälkitarkastuksen kohteena ja sen johdosta avustuksen palauttamismahdollisuuteen liittyy selvästi kohonnut riski, on tämä mahdollinen vastuu esitettävä tilinpäätöksen liitetietona.
Valvontaa varten on myös syytä varmistaa, että projektin toteuttamisen todentamiseksi tarvittava aineisto tositteineen tulee säilytetyksi rahoitusehdoissa määrätyn ajan, joka voi olla kirjanpitolaissa säädettyä kuuden vuoden säilytysaikaa pidempi.