Varmennustoimeksiannot ja liitännäispalvelut
Tilintarkastajan tehtäviin kuuluvat lakisääteisen tilintarkastuksen lisäksi myös erilaiset varmennustoimeksiannot ja liitännäispalvelut. Varmennustoimeksiannot ja liitännäispalvelut voivat perustua lainsäädäntöön tai asiakkaan erilaisiin tarpeisiin. Nämä toimeksiannot voivat perustua lainsäädännön perusteella yhteisön varsinaisen tilintarkastajan tehtäviin. Jotkut toimeksiannot ovat sellaisia, että sen voi suorittaa myös muu auktorisoitu tilintarkastaja. Myös tilanteessa, joissa vähemmistöosakkeenomistaja katsoo omia etujaan loukatuksi tai on muutoin tyytymätön yhtiön osakkeenomistajien enemmistön päätöksiin, tarkastuksen yleensä suorittaa muu kuin yhtiön oma tilintarkastaja.
Varmennustoimeksiannoissa on kyse nimenomaan siitä, että tilintarkastaja varmentaa esitetyn tiedon oikeellisuuden. Usein näissä toimeksiannoissa on kyse siitä, että yhteisön tulee esittää asiakirja kolmannelle taholle ja tämä kolmas taho edellyttää tilintarkastajan lausuntoa esitetyistä tiedoista.
”Varmennustoimeksiannon tarkoituksena on lisätä kolmannen tahon luottamusta esitettyyn tietoon.”
Varmennustoimeksiannossa tilintarkastaja suorittaa tapauskohtaisesti erikseen sovitut toimenpiteet ja antaa näiden perusteella lausunnon asiasta. Lausunnossa esitetään johtopäätös asiasta. Lausunnon sisältö ja suoritettavat toimenpiteet riippuvat toimeksiannosta. Varmennustoimeksiannon tarkoituksena on lisätä kolmannen tahon luottamusta esitettyyn tietoon.
Esimerkiksi sulautumissuunnitelmasta on tilintarkastajan annettava lausunto, että sulautumissuunnitelmassa on annettu oikeat ja riittävät tiedot, joiden mukaan sulautumisvastike määrätään ja, että vaarantaako sulautuminen yhtiön velkojen maksun.
Lainsäädännön tai muun ohjeistuksen edellyttämiä tilintarkastajan suorittamia varmennustoimeksiantoja tai liitännäispalveluita ovat mm.
- sulautumiseen ja jakautumiseen liittyvät lausunnot
- Osakeyhtiölain ja Asunto-osakeyhtiölain mukaiset erityiset tarkastukset
- asiakasyrityksiä koskevien erityislainsäädäntöjen vaatimat lausunnot ja varmennukset
- yrityssaneeraukseen liittyvät selvitykset
- avustustilitysten tarkastukset
- puolivuosikatsausten tarkastukset
- rahankeräystilitysten tarkastukset
- arvonlaskennan tarkastukset
- asiakasvarojen luotettavaa hoitoa koskevat tarkastukset
Varmennustoimeksiantoja ja liitännäispalveluita voidaan toteuttaa myös asiakkaan tarpeiden pohjalta erityistoimeksiantoina.
Miksi Tuokko?
Meillä on vuosien kokemus useista erilaisista erityistarkastuksista ja varmennustoimeksiannoista
- Tarjoamme laadukkaat raportit ja lausunnot ja laadimme ne saadun aikataulun mukaisesti
- Saat käyttöösi alan asiantuntijoiden lisäksi kirjanpidon ja verotuksen asiantuntijat samasta talosta
- Me keskitymme olennaisiin asioihin
- Jokainen asiakas on meille erityinen, joten laitamme aina itsemme likoon ja panostamme omaan osaamiseemme koko ajan
- Tarvitseeko yrityksenne tilintarkastajan lausuntoa, todistusta tai muuta varmennustoimenpidettä
- Me kerromme mielellämme lisää, joten ota yhteyttä alla näkyviin asiantuntijoihimme.
Avustustilitysten tarkastukset
Yhteisön saadessa avustuksia eri tahoilta (mm. STEA, Business Finland ja eri ministeriöt) avustuspäätöksissä on edellytetty avustustilitystä ja sitä, että tilintarkastaja antaa lausunnon yhteisön laatimasta avustustilityksestä. Tämän tarkastuksen tavoitteena on varmentaa avustuksen antajalle, että avustus on käytetty antajan päätöksen ja ohjeistuksen mukaisesti.
Avustuksen antaja on voinut ohjeistaa hyvinkin tarkasti, mitä tarkastustoimenpiteitä ja missä laajuudessa tilintarkastajan tulee tehdä lausuntonsa antamiseksi. Lisäksi tämä ohjeistus ja avustuspäätös sisältävät yleensä tiedon siitä, mitä tilintarkastajan tulee lausua lausunnossaan. Keskeistä avustustilityksen laadinnassa ja sen tarkastuksessa on se, että tilitys on käytetty päätöksen mukaisesti. Tilintarkastajan tulee lausunnossaan raportoida pienetkin poikkeamat avustuksen käytössä. Tällaisessa toimeksiannossa ei sovelleta lakisääteisessä tilintarkastuksessa käytettäviä olennaisuusrajoja.
Mahdollisten poikkeamien osalta on avustuksen antajan ja saajan välinen asia, miten poikkeamiin suhtaudutaan. Ovatko ne avustuksen antajan näkökulmasta vähäisiä ja hyväksyttäviä vai johtavatko ne avustuksen maksatuksen pienentämiseen tai avustuksen takaisinperintään.
Osakeyhtiölain ja Asunto-osakeyhtiölain mukainen erityinen tarkastus
Osakeyhtiölakiin ja Asunto-osakeyhtiölakiin sisältyy säännökset erityisestä tarkastuksesta. Säännökset on tarkoitettu vähemmistön suojaksi, jolloin vähemmistöllä on oikeus vaatia yhtiökokouksessa erityisen tarkastuksen suorittamista.
Osakeyhtiölain ja Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajan on mahdollista hakea yhtiön kotipaikan aluehallintovirastolta (AVI) erityisen tarkastuksen toimittamista. Vaatimus erityisestä tarkastuksesta tulee esittää yhtiökokoukselle ja sitä tulee kannattaa vähintään 10 % osakkeista.
Yhtiökokouksen päätöksen perusteella vähemmistö voi hakea AVI:lta erityisen tarkastuksen suorittamista. Hakemuksessa tulee esittää, ketä tilintarkastajaa vähemmistö esittää erityisen tarkastuksen suorittajaksi sekä mitä asioita erityinen tarkastus koskee. Yhtiö antaa AVI:lle lausunnon asiasta, jonka jälkeen AVI tekee asiasta päätöksen.
Erityinen tarkastus koskee
- yhtiön hallintoa ja kirjanpitoa tietyllä päättyneellä ajanjaksolla, taikka
- tiettyjä toimenpiteitä ja seikkoja tietyllä päättyneellä ajanjaksolla.
Tyypillisesti tällaisia tapauksia ovat tilanteet, joissa vähemmistöosakkeenomistaja (tai omistajat) katsoo omia etujaan loukatuksi tai on muutoin tyytymätön yhtiön osakkeenomistajien enemmistön päätöksiin. Yleinen käytäntö on, että tällaisen tarkastuksen suorittaa muu kuin yhtiön oma tilintarkastaja. Tämä on sikäli luonnollista, koska erityisen tarkastuksen kohteena on asiat, jotka yhtiön varsinainen tilintarkastaja on jo tietyllä tavalla käynyt läpi. Vaikka tilintarkastaja on yhtiökokouksen valitsema, käytännössä kuitenkin enemmistöomistajalla on päätösvalta tilintarkastajan valinnassa.
Rahankeräystilitysten tarkastukset
Rahankeräystä koskeva lainsäädäntö uudistettiin ja rahankeräyslaki tuli voimaan 1.3.2020. Lain tavoitteena on rahankeräysmenettelyn sujuvoittaminen. Rahankeräyksessä lahjoittajille ei anneta mitään vastiketta.
Rahankeräys edellyttää joko Poliisihallituksen myöntämää rahankeräyslupaa tai pienkeräysilmoituksen tekemistä poliisilaitokselle. Poliisihallitus vastaa rahankeräyslain valvonnasta.
Rahankeräyslupa myönnetään toisteiseksi voimassa olevana ja luvan saajaan tulee tehdä Poliisihallitukselle vuosittain vuosi-ilmoitus. Jos rahankeräysluvan haltija on oikeushenkilö, jolla on tilintarkastaja, tulee vuosi- ilmoitukseen liittää tilintarkastajan lausunto. Tilintarkastajan lausunnossa tulee selvittää vuosi-ilmoituksessa ilmoitettujen rahankeräysten tuottojen ja kulujen vastaavuutta luvanhaltijan kirjanpitoon.
Pienkeräyksenä voidaan toteuttaa enintään 10 000 euron rahankeräys ja sen järjestäminen saa kestää enintään kolme kuukautta. Rahankeräyslaki ei edellytä tilintarkastajan lausuntoa pienkeräystilityksestä.
