Yrityksen sukupolvenvaihdos ja siihen liittyvät sudenkuopat
Suomessa on menossa merkittävä yritysten sukupolvenvaihdosaalto suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Kymmenet tuhannet yritykset ovat vaihtaneet, vaihtavat tai tulevat vaihtamaan omistajaa. Yrityksen sukupolvenvaihdoksen onnistumisessa avainasemassa on oikean jatkajan tai jatkajien löytäminen. Moni yrittäjä myös valitettavasti lopettaa yritystoiminnan, koska jatkajaa toiminnalle ei löydy eikä yritystä onnistuta myymään ulkopuoliselle ostajalle.
Tässä artikkelissa keskitytään käsittelemään yritysten sukupolvenvaihdoksien verotukseen, yhtiöoikeuteen ja perintöoikeuteen liittyviä eräitä sudenkuoppia. Nämä sudenkuopat voivat aiheuttaa esimerkiksi ennalta arvaamattomia veroseuraamuksia eri osapuolille, hankaloittaa päätöksentekoa yrityksessä, aiheuttaa sukulaisten kesken riitoja ja pahimmillaan jopa tuhota aikaisemman sukupolven luoman yritystoiminnan. Artikkelissa keskitytään käsittelemään osakeyhtiössä toteutettavaa sukupolvenvaihdosta. Vastaavat säännökset soveltuvat hyvin pitkälle myös henkilöyhtiöihin eli avoimeen yhtiöön ja kommandiitti yhtiöön.
Yrityksen sukupolvenvaihdos ja sen verosäännökset
Yritysten sukupolvenvaihdosten aiheuttamaa verotaakkaa on kevennetty sekä perintö- ja lahjaverolain että tuloverolain säännöksin. Säännöksissä on veroetuja sekä luopuvalle että yritystoimintaa jatkavalle yrittäjälle. Oikein suunniteltu yrityksen sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa monesti melko kohtuullisin veroseuraamuksin. Useissa tapauksissa parhaaseen lopputulokseen päästään varaamalla suunnitteluun ja toteuttamiseen riittävästi aikaa. Usein yrityksen sukupolvenvaihdos toteutetaan myös vaiheittain.
Mikäli yrityksen sukupolvenvaihdoksen toteutusta ei ole suunniteltu riittävän huolellisesti eivätkä perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdosta koskevat huojennussäännökset sovellu, joudutaan lahjavero tai perintövero maksamaan pahimmassa tapauksessa yrityksen osakekannan käyvästä arvosta. Yrityksen osakekannan käypä arvo voi useassa tapauksessa olla merkittävästi korkeampi arvo kuin yrityksen osakekannan tasearvo. Tällöin myös maksettava lahja- tai perintöveron määrä on huomattavasti korkeampi. Yrityksen taseessa saattaa olla esimerkiksi kiinteistöjä, huoneisto-osakkeita tai muita osakkeita, joiden käypä arvo ylittää merkittävästi niiden tasearvon.
Lahja- ja perintöveron huojennus
Lähisukulaisten kesken yrityksen sukupolvenvaihdos toteutetaan useissa tapauksissa lahjoittamalla yrityksen osakkeita jatkajalle. Perintötilanteessa perillinen saa perintönä yrityksen osakkeita. Lahjoitettaessa osakkeita, yritystoiminnan luopuja ei joudu maksamaan veroa luovuttamistaan osakkeista.
Verottajan myöntäessä yrityksen osakkeiden lahjoitukseen yritystoiminnan jatkajalle huojennuksen, huojennus toteutetaan siten, että lahjoitettavat osakkeet arvostetaan 40 prosenttiin ns. arvostamislain mukaisesta vertailuarvosta. Arvostamislain mukainen vertailuarvo saadaan siten, että yhtiön varat ja velat arvostetaan pääsääntöisesti tasearvoon ja yhtiön varoista vähennetään yhtiön velat (nettovarallisuus). Käytännössä arvo, josta maksetaan lahjavero, on siten 40 % yrityksen omaisuuden tasearvosta. Näin saadusta lahjan arvosta määrätään yritystoimintaa jatkavalle lahjavero lahjaveroasteikon perusteella. Vastaavaa sääntöä sovelletaan perintönä saatuihin osakkeisiin.
Huojennuksen edellytykset
Huojennuksen saamiseksi tulee täyttää tietyt edellytykset. Lahjoituksen tai perinnön kohteena tulee olla vähintään 10 % osakeyhtiön osakkeista. Jos lahjan tai perinnön saajia on useita, tulee jokaisen yritystoimintaa jatkavan saada erikseen omistukseen 10 % yrityksen osakkeista, jotta huojennus myönnetään. Vastaavasti, jos lahjoittajia on useampi, esimerkiksi molemmat vanhemmat, tulee jokaisen lahjoittajan lahjoittaa erikseen 10 % osakeyhtiön osakkeista jokaiselle jatkajalle, jotta huojennus myönnetään. 10 %:n omistusosuusedellytys saattaa tuottaa ongelmia, jos omistus yrityksessä on hajautunut tai jos jatkajia on useampi. Mikäli osakkeita lahjoitetaan vaiheittain useamman vuoden aikana, on syytä huomioida tämä 10 %:n säännös, jotta jokaisen lahjoituksen kohteena on vähintään 10 % osakkeista.
Huojennuksen saamiseksi lahjoituksen tai perinnön kohteena olevan yrityksen tulee harjoittaa elinkeinotoimintaa. Huojennusta ei saa, mikäli yhtiö ei harjoita lainkaan elinkeinotoimintaa. Lähtökohtaisesti huojennuksen saa myös elinkeinotoimintaa harjoittavan yrityksen muiden varojen osalta, mikäli nämä varat eivät muodosta merkittävää osaa yrityksen varallisuudesta.
Huojennuksen saamiseksi lahjan- tai perinnön saajan tulee lisäksi henkilökohtaisesti jatkaa yritystoimintaa. Jatkamisena on pidetty oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä toimimista yrityksen hallintoelimissä (mm. toimitusjohtajuus tai hallituksen jäsenyys).
Huojennuksen saaminen edellyttää myös sitä, että yritystoiminta ei ole keskeytynyt ennen lahjoitusta tai perintöä. Vain poikkeustapauksissa yritystoiminta on saanut olla keskeytyneenä lyhyehkön määräajan, esimerkiksi luopuvan yrittäjän sairastumisen takia. Huojennuksen saaminen ei kuitenkaan edellytä, että yritystoiminnasta luopuva yrittäjä olisi itse henkilökohtaisesti harjoittanut yritystoimintaa ennen osakkeiden luovuttamista.
Huojennusta ei myönnetä, mikäli osakkeiden lahjoittaja pidättää lahjoitettuihin osakkeisiin hallintaoikeuden. Tällöin verottaja katsoo, että yritystoimintaa jatkaa edelleen lahjoittaja, ei lahjansaaja. Tuotto-oikeus eli osinko-oikeus ei sitä vastoin estä huojennuksen saamista. Oikeuskäytännön mukaan alaikäinen yritystoiminnan jatkaja ei voi saada huojennusta.
Mikäli lahjaan tai perintöön on mahdollista saada huojennus, yritystoiminnan jatkaja voi vaatia lisäksi lahja- tai perintöveroon enintään 10 vuoden korottoman maksuajan. Tällöin verot maksetaan enintään 10 erässä seuraavien 10 vuoden aikana.
Lahjanluonteinen kauppa
Yrityksen sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa myös ns. lahjanluonteisella kaupalla. Tällöin kyse on osakekaupasta, ei lahjasta. Yritystoimintaa jatkava yrittäjä maksaa luopuvalle yrittäjälle osakkeista kauppahinnan, mutta kauppahinta alittaa osakkeiden käyvän arvon. Kyse on lahjanluonteisesta kaupasta, kun osakkeiden kauppahinta on yli 50 % osakkeiden käyvästä arvosta. Mikäli lahjanluonteisessa kaupassa kauppahinta on yli 50 % käyvästä arvosta ja edellä kerrotut yrityksen sukupolvenvaihdosta koskevat huojennusedellytykset täyttyvät (vähintään 10 % osakekauppa, jatkaja jatkaa yritystoimintaa), ei jatkaja maksaa alihinnasta lahjaveroa.
Lahjanluonteisessa kaupassa on erityisen tärkeä selvittää osakekannan käypä arvo. Mikäli verottaja on eri mieltä osakkeiden käyvästä arvosta ja toteutunut kauppahinta onkin alle 50 % osakekannan käyvästä arvosta, laittaa verottaja lahjaveron maksuun käyvän hinnan ja käytetyn kauppahinnan välisestä erotuksesta. Tällöin yritystoiminnan jatkajan on kuitenkin mahdollista vaatia lahjan osuuteen huojennusta edellä kerrotun mukaisesti.
Lahjanluonteinen kauppa on järkevä vaihtoehto, mikäli yritystoiminnan luopuja haluaa korvauksen yrityksen osakkeista luopumisesta. Lahjanluonteinen kauppa on usein käytetty vaihtoehto myös, kun kaikki perilliset eivät jatka yritystoimintaa ja ei haluta suosia perusteettomasti yhtä perillistä muiden kustannuksella. Jäljempänä esitetyllä tavalla yritystoiminnan luopujalle muodostuva osakkeiden luovutusvoitto voi olla myyjälle jopa verovapaata tuloa.
Huojennusta tulee vaatia
Yritystoiminnan jatkajan tulee vaatia lahja- tai perintöveron huojennusta ja veron maksuaikaa. Verottaja ei siten myönnä lahja- ja perintöveron huojennusta ja veron maksuaikaa automaattisesti. Huojennusta tulee vaatia, kun kyseessä on lahja tai perintö tai kyseessä on ns. lahjanluonteinen kauppa. Vaatimukset tulee tehdä ennen kuin verottaja tekee lahjoituksesta tai perinnöstä verotuspäätöksen. Tämä määräaika on ehdoton. Huojennusta tai maksuaikaa ei voi enää vaatia sen jälkeen, kun verottaja on tehnyt verotuspäätöksen.
Lahja- ja perintöveron huojennuksen saaminen ei edellytä luopujan ja jatkajan sukulaisuussuhdetta. Lahja- ja perintöveron huojennuksen saamiseksi yritystoiminnan jatkaja voi siten olla lähtökohtaisesti kuka tahansa. Mikäli jatkaja on yrityksen työntekijä, huojennussäännökset eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti tule sovellettavaksi. Lahjoitettaessa tai myytäessä osakkeita työntekijälle kyse on pääsääntöisesti palkkana verotettavasta etuudesta.
Perintötilanteissa on myös mahdollista vaatia perintöverotuksen lykkäämistä, jotta perinnönjako ehditään tehdä ennen perintöveropäätöstä. Kuolinpesän perinnönjaossa määritellään yritystoimintaa jatkavalle tulevien osakkeiden määrä.
Saatu veronhuojennus ja maksuaika saatetaan menettää
Yrityksen sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa on syytä huomioida lahja- ja perintöveron huojennukseen liittyvä viiden vuoden karenssiaika. Mikäli lahjan- tai perintöveron huojennuksen saanut yritystoimintaa jatkava yrittäjä luovuttaa pääosan niistä osakkeista, joihin on myönnetty huojennus ennen kuin on kulunut viisi vuotta perintö- ja lahjaverotuksen toimittamispäivästä, yritystoiminnan jatkajan maksettavaksi pannaan maksuunpanematon lahja- tai perintövero 20 prosentilla korotettuna. Vastaavasti myös veron maksuaikaetuus menetetään ja maksamattomat lahja-ja perintöverot laitetaan maksuun heti. Tärkeää on huomata, että määräaika lasketaan lahjaverotuksen toimittamispäivästä, joka voi olla useita kuukausia, jopa yli vuoden myöhemmin kuin itse lahjoituspäivä. Lahjansaajan tulee tehdä tästä luovutuksesta ilmoitus verottajalle kolmen kuukauden kuluessa omaisuuden luovuttamisesta.
Vastaava huojennuksen menettäminen liittyy lahjanluonteiseen kauppaan.
Luovutusvoitto myyjälle verovapaata tuloa
Pääsäännön mukaan yritystoiminnan luopujan myydessä osakeyhtiön osakkeita, joutuu hän maksamaan muodostuvasta luovutusvoitosta pääomatuloveron. Osakkeiden myynnistä muodostuva luovutusvoitto on yritystoiminnan luopujalle kuitenkin tietyin edellytyksin verovapaata tuloa.
Luovutusvoitto on myyjälle verovapaata tuloa, mikäli osakkeet ovat olleet hänen, tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut ne vastikkeettomasti, omistuksessaan yli 10 vuotta, kaupan kohteena on vähintään 10 % osakekannasta ja saajana on joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa hänen lapsensa tai tämän rintaperillinen taikka hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa tai velipuolensa. Kaikkien edellä mainittujen edellytysten tulee täyttyä, jotta luovutusvoitto olisi myyjälle verovapaata tuloa.
Mikäli osakkeita myydään useammalle henkilölle tai myyjiä on useita, tulee kunkin kaupan kohteena olla erikseen 10 % yhtiön osakkeista. Edellytys on siten sama kuin lahjoitettaessa tai perittäessä yrityksen osakkeita.
Toisin kuin lahja- ja perintöveroon liittyvissä huojennuksissa, luovutusvoiton verovapauden saamiseksi ei ole edellytys, että ostaja jatkaisi yritystoimintaa. Kaupan kohteena olevan osakeyhtiön ei ole myöskään tarvinnut harjoittaa elinkeinotoimintaa. Kaupan kohteena voi siten olla esimerkiksi kiinteistöosakeyhtiön osakkeet.
Verottaja ei myönnä verovapautta tässäkään tapauksessa automaattisesti, vaan sitä tulee vaatia veroilmoituksella.
Vastaavalla tavalla kuin lahjoitukseen tai perintöön liittyvissä huojennuksissa, luovutusvoiton verovapauteen liittyy viiden vuoden karenssiaika. Mikäli osakkeet ostanut perillinen myy ostamiaan osakkeita edelleen ennen kuin on kulunut viisi vuotta hänen saannostaan, vähennetään hänen luovutusvoittoa laskettaessa osakkeiden hankintamenosta se veronalaisen luovutusvoiton määrä, joka on ollut verovapaa myyjälle. Käytännössä osakkeiden myyjä joutuu siten maksamaan normaalia suuremman luovutusvoittoveron myydessään osakkeita ennen kuin on kulunut viisi vuotta osakekaupasta. Tämä veroseuraamus kohdistuu osakkeiden ostajaan, ei osakkeiden myyjään, joka on saanut myydä osakkeet verovapaasti.
Ennakkoratkaisun hakeminen
Varsinkin vähänkin enemmän taloudellista arvoa omaavissa yritysten sukupolvenvaihdoksissa haetaan verottajalta pääsääntöisesti ennakkoratkaisu. Lainvoimainen ennakkoratkaisu sitoo verottajaa, kun sukupolvenvaihdos toteutetaan ennakkoratkaisuhakemuksessa kuvatulla tavalla. Ennakkoratkaisua haetaan esimerkiksi lahjanluonteisessa kaupassa siihen, mikä on yrityksen osakekannan käypä arvo, huojennussäännöksen soveltumisesta yrityksen muuhun kuin elinkeinotoiminnan varoihin ja huojennussäännösten soveltumisesta jatkajaan.
Yrityksen sukupolvenvaihdos ja perintöoikeus
Muut perilliset
Lapsen perintöosuus
Yrityksen sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa on syytä huomioida myös muiden perillisten asema. Voimassa olevan perintökaaren mukaan jokaisella rintaperillisellä eli lapsella on oikeus perittävän vanhemman jälkeen saada vähintään lakiosansa. Lakiosa on puolet kunkin rintaperillisen perintöosuudesta. Mikäli perittävällä on esimerkiksi 3 lasta, yhden lapsen perintöosuus on 1/3 ja lakiosa 1/6. Kullakin lapsella on oikeus saada vähintään lakiosansa eli 1/6 omaisuudesta perittävän jälkeen. Loppuosan omaisuudesta eli puolet yrittäjä voi testamentata vapaasti esimerkiksi yhdelle lapselle, joka jatkaa yritystoimintaa.
Lesken avio-oikeus
Lasten perintöosuuksien lisäksi on huomioitava lesken avio-oikeus, mikäli avio-oikeutta ei ole suljettu pois avioehtosopimuksella. Leskellä on oikeus saada tasinkoa, mikäli hän on ollut vähemmän omistava aviopuoliso. Tällöin osa yrityksen osakkeista saattaa päätyä tasinkona leskelle.
Ennakkoperintö
Perintökaaren säännösten nojalla yrittäjän elinaikanaan antama ennakkoperintö ja perittävän elinaikanaan antama lahja saatetaan joutua lisäämään pesän varoihin kun määritellään kunkin rintaperillisen lakiosan määrää. Jos yritystoiminnasta luopunut yrittäjä on lahjoittanut elinaikanaan yrityksensä osakkeet yhdelle perilliselle ja tämä lahjoitettu omaisuus on muodostanut merkittävän osuuden yrittäjän varoista, saattavat muut perilliset vaatia lahjan saajalta lakiosan täydennystä. Yritystoiminnan jatkaja joutuu siten maksamaan sisaruksilleen korvausta lahjaksi saamistaan yrityksen osakkeista. Tämä saattaa vaikeuttaa merkittävästi yritystoiminnan jatkamista.
Yrittäjän omaisuus ja yrityksen osakkeet
Mikäli yrityksen sukupolvenvaihdosta ei toteuteta yrittäjän elinaikana, perivät yrittäjän perilliset yrittäjän omaisuuden, mukaan lukien yrityksen osakkeet. Yrittäjän jälkeen toimitettavassa perinnönjaossa jokainen perillinen on oikeutettu saamaan perintöosuuttaan vastaava määrä kaikesta perittävän omaisuudesta, myös yrityksen osakkeista.
10 %:n omistusosuus
Yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennusten saamisen yksi edellytys on edellä kerrotun mukaisesti 10 %:n omistusosuus. Mikäli perittävä on ollut avioliitossa, perittävällä on useita lapsia ja varsinkin jos perittävä ei ole omistanut yrityksen osakekantaa kokonaan, saattaa muodostua tilanteita, joissa yhdelle yritystoimintaa jatkavalle rintaperilliselle ei tulekaan perinnönjaossa vähintään 10 %:n osuutta yrityksen osakekannasta. Tällöin perintöveron huojennuksen ja perintöveron maksuajan saaminen estyvät. Perinnönjaossa voidaan toki sopia, että yksittäiselle yritystoimintaa jatkavalle tulee vähintään 10 % yrityksen osakkeista. Tämä edellyttää kuitenkin kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumusta.
Yritystoiminnasta luopuvalla yrittäjällä ollessa useita lapsia ja yritysvarallisuuden muodostaessa merkittävän osan yrittäjän varoista, on syytä yrityksen sukupolvenvaihdoksessa suunnitella huolellisesti myös muiden perillisten asema. Muiden perillisten asema voidaan huomioida esimerkiksi eriyttämällä yrityksestä ylimääräisten varojen jakautumisella muille perillisille.
Testamentin tärkeys
Jokaisella yrittäjällä tulisi olla laadittuna testamentti. Lisäksi laadittu testamentti tulisi päivittää säännöllisin väliajoin.
Ilman testamenttimääräystä, kukin perillisenä oleva rintaperillinen on yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla samassa perillisasemassa toisiinsa nähden. Kuten edellä todettiin, jokainen rintaperillinen voi vaatia osuutensa kaikesta perittävästä omaisuudesta. Tästä perillisten yhdenvertaisuusperiaatteesta voidaan poiketa testamenttimääräyksellä. Testamenttimääräyksellä voidaan määrätä esimerkiksi yrityksen osakkeita yritystoiminnan jatkajalle ja samalla varmistaa huojennuksen saaminen perintöveroon.
Testamenttimääräyksellä voidaan myös antaa määräysvalta yrityksen osakekannasta yritystoiminnan jatkavalle perilliselle. Määräysvalta yrityksessä mahdollistaa monessa tapauksessa yritystoiminnan tehokkaamman jatkamisen, kun päätöksiin ei tarvita kaikkien osakkaiden suostumusta.
Testamentilla voidaan lisäksi määrätä tietty omaisuus muille perillisille. Testamentilla voidaan siten välttää tai ainakin rajoittaa perillisten riitoja liittyen perinnönjakoon. Testamentin tärkeä tehtävä on myös sulkea rintaperillisten aviopuolisoiden avio-oikeus pois perittävään omaisuuteen.
Yhtiöoikeus
Päätöksenteko osakeyhtiössä
Osakeyhtiölain nojalla osakeyhtiön yhtiökokouksen päätökset vaativat pääsääntöisesti enemmistöpäätöksen. Päätöstä tulee siten kannattaa yli puolet annetuista äänistä. Tietyissä asioissa päätös on tehtävä määräenemmistöllä, jota tulee kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa ehdotetuista osakkeista.
Mikäli yritystoimintaa jatkavalla yrittäjällä ei ole määräysvaltaa yrityksessä, saattaa päätösten aikaansaaminen olla hankalaa ja pahimmassa tapauksessa yrityksen toiminnan kehittäminen saattaa estyä.
Osana yrityksen sukupolvenvaihdosta voidaan hyödyntää osakeyhtiön eri osakesarjoja. Yhtiölle voidaan muodostaa esimerkiksi kaksi eri osakesarjaa, joista toisella osakesarjalla on suurempi äänioikeus. Yritystoimintaa jatkavalle yrittäjälle luovutetaan sellaisia osakkeita, joilla on suurempi äänioikeus ja tällä tavalla turvataan päätöksenteko yrityksessä jatkossakin. Eri osakesarjojen etu on myös se, että verottaja katsoo pääsääntöisesti jokaisen osakkeen olevan yhtä arvokkaan, vaikka eri osakesarjoilla olisikin eri äänivalta. Näin yritystoimintaa jatkavalle voidaan tarvittaessa antaa vähemmän osakkeita. Tällä on vaikutusta lahja-tai perintöveron määrään pienentävästi ja vastaavasti osakekauppatilanteessa kauppahinta voi olla alempi.
Lunastusoikeus
Osakeyhtiölaki ei rajoita osakeyhtiön osakkeiden luovuttamista. Yrityksen nykyinen osakas voi siten luovuttaa omistamansa osakkeet kenelle tahansa.
Osakkeiden vapaata luovuttamista voidaan rajoittaa osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen lisättävällä lunastuslausekkeella. Lunastuslausekkeessa voidaan määrätä, että esimerkiksi yrityksen nykyisillä osakkailla on lunastusoikeus yrityksen osakkeisiin. Lunastuslausekkeella voidaan siten rajoittaa yrityksen osakkeiden siirtymistä ulkopuolisille henkilöille. Lunastuslausekkeessa voidaan määrittää myös esimerkiksi lunastushinta. Lunastusoikeudesta voidaan sopia myös yrityksen osakkaiden keskenään laatimassa osakassopimuksessa.
Osana yrityksen sukupolvenvaihdosta on syytä varmistaa, että yrityksen osakkaaksi eivät pääse ei toivotut tahot. Ilman yhtiöjärjestyksessä olevaa lunastuslauseketta esimerkiksi yrittäjän aviopuoliso saattaa päästä yrityksen osakkaaksi avioerotilanteessa.
Omien osakkeiden hankkiminen
Osakeyhtiölaki mahdollistaa osakeyhtiön hankkivan osakkailtaan omia osakkeitaan vapaalla omalla pääomalla. Omien osakkeiden hankkimista saatetaan käyttää osana yrityksen sukupolvenvaihdosta, varsinkin jos jatkava yrittäjä on jo osakkaana yrityksessä. Yrityksen hankkiessa yritystoiminnasta luopuvalta osakkaalta omia osakkeitaan, kasvaa jatkajan osuus yrityksen osakkeista vastaavalla määrällä.
Yrityksen hankkiessa omia osakkeita on syytä selvittää, että kyseessä ei ole peitellystä osingosta osakkeita myyvälle osakkaalle. Peitellystä osingosta voi olla kyse, jos kauppahinta ylittää osakkeiden käyvän arvon tai jos myyjä myy vain osan omista osakkeistaan.
Omistamiaan osakkeita yritykselle myyvä osakas joutuu maksamaan kaupasta syntyvästä luovutusvoitosta pääomatuloveron. Luovutusvoitto ei ole siten verovapaata tuloa toisin kuin osakkeita myytäessä esimerkiksi omalle lapselleen edellä kuvatulla tavalla.
Mikäli yritys hankkii omia osakkeitaan alihintaan, saattavat yrityksen muut osakkaat saada alihintaisuuden vuoksi verotettavan lahjan. Yrityksen maksaessa osakkeista enintään ¾ osakkeiden käyvästä arvosta, voidaan käyvän arvon ja vastikkeen välinen erotus katsoa lahjaksi. Mikäli edellä mainitut yrityksen sukupolvenvaihdoksen edellytykset täyttyvät, voivat yrityksen muut osakkaat vaatia huojennusta lahjaveroon.
