Hallitus linjasi veropolitiikan suuntaviivoja vuosille 2026–2029
Hallitus on julkaissut julkisen talouden suunnitelman vuosille 2026–2029. Suunnitelma sisältää lukuisia linjauksia verolainsäädännön kehittämiseksi kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Useat esitellyt muutokset olisivat toteutuessaan merkittäviä sekä yritysten että yrittäjien henkilökohtaisen verotuksen kannalta. Vaikka joidenkin esitettyjen muutosten aikataulu ja käytännön toteutustapa – kuten vaikkapa niiden takautuva soveltuminen – ovat vielä avoinna, moniin niistä on hyvä varautua ennakolta.
Olemme nostaneet tässä kirjoituksessa esille niitä muutoksia, joilla toteutuessaan voi olla merkittävimpiä vaikutuksia yritysten ja yrittäjien verotukseen tulevaisuudessa.
Yhteisöverokanta alenee, tappioiden vähennysoikeus pitenee
Yritysten yhteisöverokanta alenee vuoden 2027 alusta alkaen 18 prosenttiin nykyisestä 20 prosentista. Tappioiden vähennysoikeutta pidennetään nykyisestä 10 vuodesta 25 vuoteen. Pidennys tulee voimaan verovuodelta 2026 vahvistetuista tappioista alkaen, jolloin ennen vuotta 2026 syntyneisiin tappioihin sovelletaan edelleen 10 vuoden vähennysaikaa.
Ansiotuloverotus kevenee, ylin marginaalivero 52 prosenttiin
Ansiotuloverotusta kevennetään etenkin suurten tuloluokkien osalta. Ylin marginaalivero alennetaan 52 prosenttiin vuoden 2026 alusta. Verovuonna 2025 ylin marginaalivero on keskimääräinen kunnallis- ja kirkollisveroprosentti huomioiden 59,3 prosenttia. Siten joidenkin verovelvollisten marginaalivero on voinut olla huomattavasti yli 60 prosenttia.
Arvonlisäveron alennettua verokantaa lasketaan
Arvonlisäverotusta kevennetään laskemalla alennettu 14 prosentin verokanta 13,5 prosenttiin vuoden 2026 alusta. Tätä verokantaa on sovellettu lähes kaikkiin aikaisemmin 10 prosentin alennetun verokannan piiriin kuuluneisiin tavaroihin ja palveluihin vuoden 2025 alusta. Muun muassa ruoan ja ravintolapalveluiden arvonlisäverotus kevenee vuoteen 2024 verrattuna, kun taas esimerkiksi pääsylippujen ja lääkkeiden arvonlisäverotus kevenee hieman vuoden 2026 alusta lukien vuonna 2025 voimaan tulleen veronkorotuksen jälkeen.
Osakevaihtojärjestelyn verotukseen muutoksia
Hallituksen tavoitteena on tehdä muutoksia osakeyhtiöiden osakevaihdon verosäännöksiin ja käytäntöihin. Hallituksen tavoitteena on siten puuttua tiettyihin osakevaihdon epäkohtiin. Osakevaihdolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa liiketoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeet siirretään toiselle yhtiölle ja siirrettävät osakkeet kirjataan vastaanottavan yhtiön taseessa tyypillisesti käypään arvoon. Järjestely on mahdollistanut useissa tapauksissa mm. suuremman huojennetun osingon maksamisen. Osakevaihtoa on käytetty hyvin usein myös yritysjärjestelyjen välineenä osakeyhtiön hankkiessa toisen osakeyhtiön osakekannan.
Osakevaihtojen hallituksen mielestä perusteettomien veroetuuksien estämisen käytännön toteutustapa ja tarkempi soveltaminen ovat toistaiseksi epäselviä. Epäselvää on myös se, tuleeko muutos vaikuttamaan takautuvasti jo tehtyihin osakevaihtoihin.
Tiedotamme asiasta, kun hallituksen suunnitelmat tarkentuvat. Oletettavaa on, että asiassa saadaan hallituksen esitys syksyllä 2025.
Avainhenkilöiden lähdeveroa alennetaan, kannustinjärjestelmien verotuksen muutostarpeita selvitetään
Yritysten avainhenkilöiden lähdeveroa alennetaan 25 prosenttiin nykyisestä 32 prosentista. Lähdeverotusta voidaan soveltaa ansiotuloverotuksen sijasta, mikäli tietyt ehdot täyttyvät. Tällä hetkellä avainhenkilön lähdeverotuksen soveltamisen edellytyksenä on muun muassa, että henkilö tulee ulkomailta Suomeen töihin ja tälle maksetaan vähintään 5 800 euron kuukausipalkkaa.
Hallitus aikoo myös selvittää työsuhdeoptioiden ja osakepohjaisten kannustinjärjestelmien muutostarpeita. Selvityksen arvioidaan olevan valmis kesään 2026 mennessä.
Kiinteistöverouudistuksen toteutuksesta lisätietoja
Hallitus linjasi, että uudet kiinteistöverotuksessa käytettävät laskennalliset arvot otetaan käyttöön vaiheittain siten, että kiinteistövero voisi nousta enintään 20 prosenttia vuodessa kahdeksan vuoden ajan. Maksettava vero ei kuitenkaan tulisi nousemaan yli kolminkertaiseksi verrattuna kiinteistöverouudistusta edeltäneeseen tasoon.
Kirjoittajat
