Verotarkastus

Verohallinnon yhteydenotto verotarkastuksesta tulee yritykselle lähes aina yllättäen, eikä se niin sanotusti piristä yrittäjän arkea. Verotarkastus on verovalvonnan muoto, jossa selvitetään, onko Verohallinnolle annettu oikeat ja riittävät tiedot verotuksen toimittamista varten. Verohallinto voi tehdä myös vertailutietotarkastuksen, jonka tarkoituksena on kerätä tietoja muiden verovelvollisten verotusta varten. Olipa kysymyksessä varsinainen verotarkastus tai vertailutietotarkastus, verotarkastus aiheuttaa käytännössä lähes aina yritykselle ylimääräistä työtä.

Verotarkastajat ovat valmistautuneet jo ennen yhteydenottoa

Yrityksen näkökulmasta verotarkastus alkaa siitä, kun verotarkastaja ottaa yhteyttä ja ilmoittaa tarkastuksesta. Käytännössä verotarkastuksen valmistelu on alkanut Verohallinnossa jo aiemmin. Verotarkastajat ovat perehtyneet ennen yhteydenottoa verotarkastuksen kohteena olevan yrityksen toimialaan ja toimintaympäristöön sekä yrityksen Verohallinnolle antamiin tietoihin. Näin ollen verotarkastajilla on yleensä jo alustava käsitys siitä, mihin asioihin verotarkastuksessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Siksi yrityksen kannattaa valmistautua verotarkastukseen huolellisesti heti alusta alkaen. Verotarkastajat ovat verotuksen ammattilaisia, mistä syystä yrityksen on suositeltavaa kääntyä jo heti ensimmäisen yhteydenoton jälkeen oman veroasiantuntijansa puoleen. Veroasiantuntija auttaa hahmottamaan, mitä tarkastus koskee, mitä aineistoa Verohallinnolle kannattaa toimittaa, miten vastaukset kannattaa muotoilla ja missä vaiheessa yrityksen on syytä täydentää tai oikaista aikaisemmin annettuja tietoja.

Alkukeskustelu ja verotarkastuksen eteneminen

Ensimmäisen yhteydenoton jälkeen sovitaan yleensä alkukeskustelusta, jossa verotarkastajat ja yrityksen edustajat käyvät läpi muun muassa yhtiön liiketoimintaa ja ennakollisessa selvittelyssä esiin nousseita kysymyksiä. Alkukeskustelu on verotarkastuksen etenemisen kannalta tärkeä vaihe, mistä syystä alkukeskusteluun ei kannata mennä valmistautumattomana ilman omaa veroasiantuntijaa. Alkukeskustelussa annetut tiedot voivat vaikuttaa siihen, millainen kokonaiskuva tarkastajille yrityksen toiminnasta muodostuu. Jos tietoja annetaan kiireessä tai puutteellisin taustatiedoin, virheellisen käsityksen korjaaminen voi myöhemmin olla työlästä. Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa asioissa vastaus kannattaa antaa vasta sen jälkeen, kun asia on selvitetty yrityksen sisällä huolellisesti. Näin voidaan vähentää väärinkäsitysten riskiä ja ohjata tarkastusta oikeisiin kysymyksiin alusta alkaen.

Varsinaisessa tarkastuksessa verotarkastajat käyvät läpi keräämäänsä ja saamaansa aineistoa. Tarkastettava aineisto voi sisältää esimerkiksi päivä- ja pääkirjan, tilinpäätösaineiston, tositteita, palkkakirjanpidon, hallintoelinten pöytäkirjoja, tilintarkastajan raportteja ja liiketoimintaan liittyviä sopimuksia. Tarkastus etenee yleensä yhteistyössä yrityksen edustajien kanssa, ja asioita pyritään selvittämään keskustelemalla. Tarvittaessa tarkastajat esittävät myös kirjallisia selvityspyyntöjä, joihin kannattaa aina vastata, vaikka niissä kysyttäisiin jo selvitettyjä tai aiemmin kysyttyjä asioita.

Tietojen antaminen on velvollisuus

Verotarkastuksessa verovelvollisella on velvollisuus esittää tarkastettavaksi kirjanpito, muistiinpanot ja muu sellainen aineisto, joka voi olla tarpeen verotusta toimitettaessa. Käytännössä moni verotarkastuksen ongelma syntyy siitä, että liiketoimen tausta, sopimusrakenne tai kirjanpidollinen käsittely jää aluksi epäselväksi. Jos tarkastajille muodostuu puutteellisten tietojen perusteella virheellinen käsitys tapahtumista, tämän virheellisen käsityksen korjaaminen myöhemmin on usein työlästä. Tästä syystä vastaukset selvityspyyntöihin kannattaa laatia huolellisesti asiantuntijan avustuksella.

Loppukeskustelu

Tarkastuksen loppuvaiheessa pidetään loppukeskustelu, jossa käydään läpi tarkastajien tekemät havainnot, mahdolliset verotustoimenpiteet ja ne asiat, joista yrityksen pitää vielä antaa lisäselvitystä. Tämän jälkeen Verohallinto laatii verotarkastuskertomuksen. Yrityksellä on mahdollisuus vielä tässä vaiheessa antaa vastine, ja jos vastine vaikuttaa verotustoimenpiteisiin, tarkastuskertomusta voidaan muuttaa ennen lopullisia verotuspäätöksiä. Vastine kannattaa antaa aina, jos yritys on eri mieltä tarkastushavainnoista, tosiseikkojen kuvauksesta tai verolakien tulkinnasta.

Verotarkastuksen jälkeen

Verotarkastuksen jälkeen yrityksen on syytä käydä verotarkastuskertomus huolellisesti läpi ja varmistaa, että siinä esitetyt tosiseikat, johtopäätökset ja mahdolliset verotusesitykset vastaavat yrityksen käsitystä tapahtumista. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää siihen, onko yhtiön antamat selvitykset otettu asianmukaisesti huomioon ja onko tarkastuksessa tehtyjen havaintojen perusteella päädytty oikeisiin johtopäätöksiin. Jos verotarkastuksen perusteella on tehty yrityksen kannalta epäedullisia verotuspäätöksiä, yrityksen on syytä arvioida muutoksenhaun tarve veroasiantuntijan kanssa. Muutosta kannattaa hakea esimerkiksi silloin, kun päätös perustuu virheellisiin tosiseikkoihin, puutteelliseen selvitykseen tai yhtiön näkemyksen mukaan virheelliseen lain soveltamiseen.