Vuosiloma ja lomaraha

Vuosiloman kertymiseen, ajoittamiseen ja palkkaan vaikuttavat vuosilomalaki sekä alan työehtosopimukset. Säännösten tunteminen auttaa varmistamaan, että lomapäivien käyttö on oikeudenmukaista ja lainmukaista niin työntekijän kuin työnantajankin näkökulmasta.

Vuosiloma

Vuosiloma määräytyy noudatettavan työehtosopimuksen ja vuosilomalain mukaan. Jos vuosilomalaista ei ole määräystä työehtosopimuksessa, noudatetaan vuosilomalakia.

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. (ajanjakso, jolloin vuosilomaa kertyy).

Kesälomakausi on 2.5.–30.9.
Talvilomakausi on 1.10.–30.4.

Vuosilomalain mukaan työntekijä kerryttää enintään 30 lomapäivää lomanmääräytymisvuodessa, kun hänellä on ”täydet lomat”. Lähtökohtaisesti kertyneet lomat pidetään lomana. Työsuhteen loppuessa pitämättömät lomat voidaan kuitenkin maksaa työntekijälle rahana.

Miten lomat kertyvät?

Työntekijän tulee työskennellä kuukaudessa vähintään 14 työpäivää tai 35 tuntia kerryttääkseen lomapäiviä. Työsuhteen ensimmäisenä vuotena työntekijä kerryttää vuosilomalain mukaan itselleen 2 lomapäivää kuukaudessa, jolloin vuodessa lomaa kertyy yhteensä 24 lomapäivää. Tämän jälkeen työntekijälle kertyy 2,5 lomapäivää kuukaudessa ja hän ansaitsee täydet lomat eli 30 lomapäivää vuodessa.

Työntekijät, joille maksetaan muuta kuin viikko- tai kuukausipalkkaa, kerryttävät vuosilomapalkkaa prosenttiperustein, kun työaika kuukaudessa on vähintään 35 tuntia. Jos lomanmääräytymisvuoden lopussa työ on kestänyt alle vuoden, vuosilomapalkan suuruus vuosilomalain mukaan on 9 % edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta palkasta. Jos taas työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä yli vuoden, vuosilomapalkkaa kertyy 11,5 % mukaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta palkasta.

Lomapäivien käyttäminen

Työntekijän vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava kesälomakaudelle. Muu osa kertyneestä lomasta (6 päivää talvilomaa) tulee pitää seuraavaan kesälomakauteen mennessä. Lähtökohtana on, että vanhenevat vuosilomat pyritään pitämään aina 2.5. mennessä pois.

Työnantajan on annettava kesäloma ja talviloma yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi sille ole estettä. Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oltava vähintään 12 arkipäivän (ma–la) mittainen yhdenjaksoinen lomajakso. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.

Ennen loman ajankohdan päättämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää toiveensa loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden ehdotukset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Työnantajan päättäessä loman ajankohdan, hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta on ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

Pakolliset lauantain lomapäivät

Vuosilomalaissa ja useimmissa työehtosopimuksissa lauantaityö lasketaan viisipäiväiseen työviikkoon, jolloin lauantai on lomapäivä. Jos työehtosopimus rajaa työviikon maanantaista perjantaihin, silloin lauantaita ei myöskään lasketa lomapäiväksi.

Arkipyhät

Arkipyhiä, kuten joulu ja itsenäisyyspäivä, ei huomioida lomapäivinä. Näinä päivinä pidettävät lomat eivät kuluta lomapäiviä. Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi ei myöskään lasketa juhannusaattoa eikä juhannuspäivää. Myöskään pääsiäislauantai ei kuluta lomapäivää, sillä se ei ole arkipäivä. Pitkäperjantai ja toinen pääsiäispäivä ovat arkipyhiä, joita ei myöskään lasketa lomapäiviksi.

Jos esimerkiksi työntekijä pitää lomaa viikolla, jolloin itsenäisyyspäivä sijoittuu arkipäivään (ma–la), itsenäisyyspäivä ei kuluta työntekijän lomapäiviä, jolloin viikon kestävä loma kuluttaa lomapäiviä vain 5.

Työehtosopimuksen vaikutus lomapäiviin

Työehtosopimus voi vaikuttaa lomapäivien kertymiseen ja kulumiseen. Eri alojen työehtosopimuksissa voi olla poikkeuksia tai tarkennuksia lomapäivien laskemiseen liittyen. Lomapäiviä kertyy myös osasta sairaslomaa ja perhevapaata. Näissä kannattaa tutustua oman työnantajan noudattamaan työehtosopimukseen.

Lomaraha

Vuosilomalaki ei sisällä säännöksiä lomarahasta. Työehtosopimuksessa on päätetty lomarahasta. Mikäli työehtosopimusta ei ole, tekee työnantaja päätöksen lomarahan maksamisesta. Yhtiö voi maksaa lomarahaa lakisääteisesti kertyneistä vuosilomista. Lomarahan suuruus on 50 % loma-ajan palkasta. Kesälomarahat maksetaan esimerkiksi kesäkuun ja talvilomarahat maaliskuun palkanmaksun yhteydessä tai vaihtoehtoisesti pidettyjen lomapäivien mukaan. Yleinen käytäntö on, että yhtiön käytännön mukaisesti lomarahojen maksaminen edellyttää töihin palaamista lomien jälkeen.

Kesälomaraha on mahdollista vaihtaa esihenkilön suostumuksella vapaaksi, mikäli työtilanne mahdollistaa vapaan pitämisen. Täydestä kesälomarahasta (24 lomarahapäivää) vapaaksi vaihdettuna tulee yhteensä 12 arkipäivää eli kaksi viikkoa lomaa.

Sairastuminen vuosilomalla, lomaraha- tai saldovapaalla

Työntekijän sairastuessa vuosilomalla on työntekijällä oikeus saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi (6) lomapäivää ylittävät päivät. Vuosilomalain mukaan loman siirtämisen edellytyksenä on työntekijän nimenomainen pyyntö. Omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan (Vuosilomalaki 5 luku 22 §). Työntekijän tulee esittää sairastuttuaan esihenkilölle viivytyksettä kirjallinen pyyntö loman siirtämisestä ja toimittaa lääkärintodistus.

Vuosilomalain mukainen loman siirto-oikeus ei koske lomaraha- ja saldovapaita, vaan ne kuluvat sairausaikana, jos niistä on sovittu ennen sairastumista.

Ota yhteyttä palkkatiimiimme alhaalta, jos haluat apua tai lisätietoa vuosilomiin liittyvistä asioista!