Tutkimus- ja kehitystoiminnan yhdistelmävähennys – Vältä verokannustimen sudenkuopat
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys on vuoden 2023 alusta voimaan tullut verokannustin, jonka tavoitteena on kannustaa yrityksiä panostamaan entistä enemmän tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Uudistus on herättänyt paljon kiinnostusta suomalaisissa yrityksissä – onhan luvassa tuntuva veroetu innovaatiotyöhön. Viime aikoina aiheesta on kuitenkin kantautunut myös huolestuttavia uutisia: monen yrityksen vähennyshakemus on hylätty ja odotetun verohyödyn sijaan yritys on saanut maksettavakseen lisäveroja ja jopa veronkorotuksen.
Mistä vähennyksessä on oikein kyse ja miten yritys voi välttää sudenkuopat ja hyödyntää yhdistelmävähennystä turvallisin mielin?
Uusi veroetu, yllättävät haasteet
Kun T&K-yhdistelmävähennys julkistettiin, sitä pidettiin yritysten näkökulmasta tervetulleena “veroporkkanana”. Mediassa on kuitenkin ollut esillä tapauksia, joissa kannustimen käyttöönotto on muuttunut odottamattomaksi murheenkryyniksi. Useat yritykset ovat joutuneet vastaamaan Verohallinnon lisäselvityspyyntöihin ja selvitystenkin jälkeen vähennyshakemus on saatettu evätä, koska viranomaisen tulkinnan mukaan toiminta ei ole täyttänyt T&K-toiminnan määritelmää. Pahimmillaan lopputuloksena on ollut, että yrityksen vaatima verovähennys on poistettu ja rangaistuksena on määrätty veronkorotus virheellisestä vähennysvaateesta. Tällaiset uutiset ovat ymmärrettävästi hämmentäneet monia yrityksiä.
Voiko hyvältä kuulostava verokannustin kääntyäkin riskiksi?
Haasteet näyttävät kumpuavan ensisijaisesti tulkinnanvaraisuudesta. Lainsäätäjä on määritellyt tutkimus- ja kehittämistoiminnan varsin laajasti, mutta käytännössä yrityksen on pystyttävä osoittamaan konkreettisesti, että toiminta on oikeasti uuden tiedon tai osaamisen luomista, ei vain tavanomaista tuotekehitysrutiinia. Verohallinto on ollut tiukkana sen suhteen, mitkä projektit hyväksytään T&K-toiminnaksi. Jos yritys ilmoittaa vähennystä sellaisten menojen perusteella, jotka verottajan mielestä kuuluvat normaaliin liiketoimintaan, vähennys evätään. Epäselvyyttä on ollut myös siinä, millaisen selvityksen yrityksen tulisi liittää veroilmoitukselle vakuudeksi siitä, että kyse on lain tarkoittamasta T&K-toiminnasta.
On hyvä muistaa, että kyseessä on melko uusi vähennys, joten sekä yritykset että verottaja hakevat vielä toimintamalleja. Ensimmäisen vuoden kokemuksista on opittu ja toiveena on, että linjaukset selkeytyvät jatkossa. Vaikka alku on ollut kivikkoinen, yhdistelmävähennyksen tuoma etu on sen verran merkittävä, ettei sitä kannata jättää hyödyntämättä pelon taki, kun asian vain hoitaa huolellisesti.
Mitä yhdistelmävähennys tarkoittaa?
Yhdistelmävähennys on verotuksessa tehtävä ylimääräinen lisävähennys, jonka yritys saa oman tutkimus- ja kehittämistoimintansa kustannuksista. Se on nimensä mukaisesti yhdistelmä kahdesta osasta:
- Yleinen lisävähennys
50 %:n ylimääräinen vähennys tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkojen ja ostopalvelujen yhteismäärästä. Tämä tarkoittaa, että normaalien kuluvähennysten lisäksi yritys saa vähentää verotettavasta tuloksesta puolet T&K-menojensa summasta ikään kuin toiseen kertaan. Yleisen lisävähennyksen vuotuinen maksimimäärä on 500 000 € (vähimmäismäärä 5 000 € vähennystä, eli käytännössä vähennykseen oikeuttavia T&K-menoja on oltava vuodessa vähintään 10 000 €). Tämä osa vähennyksestä on voitu hyödyntää ensimmäisen kerran verovuodelta 2023 tehtävissä veroilmoituksissa.
- Ylimääräinen lisävähennys
45 %:n ylimääräinen vähennys T&K-menojen kasvusta edelliseen verovuoteen nähden. Käytännössä, jos yritys on lisännyt panostuksiaan tutkimukseen ja kehitykseen, se saa vielä erillisen vähennyksen kasvaneen osuuden perusteella. Myös tällä osalla on 500 000 € vuotuinen enimmäismäärä, mutta alarajaa ei ole, eli pienikin kasvu oikeuttaa vähennykseen. Ylimääräistä lisävähennystä pääsee hyödyntämään ensimmäisen kerran verovuodelta 2024 toimitettavassa verotuksessa, koska sitä varten tarvitaan vertailutieto edeltävältä vuodelta.
Yhdistelmävähennyksen ansiosta yritys voi parhaimmillaan saada siis huomattavan veroedun. Kaikki elinkeinotoimintaa harjoittavat yritykset ja yhteisöt voivat lain edellytysten täyttyessä tehdä vähennyksen. Vähennyksen piiriin lasketaan sekä yrityksen omalle palkkalistalle kuuluvien T&K-työntekijöiden palkat että ulkopuolisilta ostettujen T&K-palvelujen kustannukset. On kuitenkin tärkeää huomata, että:
- Palkkamenojen osalta vähennysoikeus koskee vain sitä osuutta palkasta, joka kohdistuu välittömästi tutkimus- ja kehitystyöhön. Esimerkiksi tuotekehitysinsinöörin koko vuosipalkka ei ole vähennyskelpoinen automaattisesti, jos hänen työajastaan vain 50 % on varsinaista T&K-projektia. Tällöin vain puolikas osuus palkasta lasketaan mukaan. Yrityksellä tuleekin olla luotettava työajanseuranta ja dokumentointi, jolla T&K-työhön kohdistuva aika ja palkka voidaan osoittaa.
- Ostopalveluiden osalta vähennys koskee nimenomaan tutkimus- ja kehitysluonteisia palveluita. Laskuissa ja sopimuksissa olisi hyvä erotella selvästi, että ostettu palvelu liittyy T&K-toimintaan, jotta sen luonne todennetaan. Jos ostopalvelusta on jo haettu erillistä tutkimusyhteistyövähennystä (toinen verokannustin, joka koskee esim. yliopistoilta ostettuja tutkimuspalveluja), samaa kulua ei voi uudestaan hyödyntää yhdistelmävähennyksessä.
- Muu julkinen TKI-tuki ei estä yhdistelmävähennystä, mutta julkisesti tuettuja menoja ei lasketa mukaan vähennyksen perusteena olevaan kulusummaan. Toisin sanoen, jos yritys on saanut vaikkapa Business Finlandilta avustusta T&K-hankkeeseen, vähennystä voi silti vaatia omarahoitusosuudelle. Päällekkäistä tukea samalle eurolle ei kuitenkaan myönnetä.
Lyhyesti sanottuna yhdistelmävähennyksen ideana on palkita yritystä, joka panostaa uuden tiedon luomiseen tai uuden tuotteen, palvelun tai menetelmän kehittämiseen. Sen avulla T&K-kustannuksista saa tavallista suuremman verohyödyn. Vähennys tehdään veroilmoituksella erillisellä lomakkeella kunkin verovuoden osalta. Huomioitavaa on, että vähennystä on vaadittava veroilmoituksessa. Jälkikäteen, verotuksen jo valmistuttua, vähennystä ei voi enää saada. Siksi asia pitää muistaa ottaa esiin heti tilinpäätöksen ja veroilmoituksen laadintavaiheessa.
Miksi yritykselle merkityksellinen?
Yrityksille tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittaminen on usein haaste: uusia ideoita ja kehityshankkeita olisi, mutta niiden kustannukset painavat tulosta ja kassaa. Yhdistelmävähennys on suunniteltu helpottamaan juuri tätä ongelmaa. Sen tuoma veroetu parantaa yrityksen kannattavuutta ja kassavirtaa ilman erillistä tukihakemusta tai kilpailtua apurahaa – kyse on automaattisesti verotuksessa hyödynnettävästä helpotuksesta, kun ehdot täyttyvät.
Muutamia keskeisiä syitä, miksi yrityksen kannattaa kiinnostua yhdistelmävähennyksestä:
- Tuntuva verosäästö
Yhdistelmävähennys pienentää yrityksen verotettavaa tulosta merkittävästi. Käytännössä yritys maksaa vähemmän yhteisöveroa. Jo esimerkiksi 50 000 euron T&K-menojen perusteella yritys saa 25 000 euron lisävähennyksen verotukseensa (50 % x 50 000 €), mikä 20 % verokannalla tarkoittaa 5 000 euron kevennystä maksettavassa verossa. Suuremmilla panostuksilla hyödyt skaalautuvat vielä isommiksi. Lisäksi jos T&K-investoinnit kasvavat vuodesta toiseen, myös 45 %:n lisävähennys kasvattaa verosäästöä entisestään.
- Kannustin innovoida
Veroetu tekee uuden kokeilun ja kehitystyön aloittamisesta houkuttelevampaa. Kun valtio tavallaan jakaa riskin yrityksen kanssa (osa kuluista kompensoituu verohyötynä), yritys uskaltaa todennäköisesti helpommin investoida vaikkapa uuden tuotteen kehitykseen tai prosessin parantamiseen. Tämä voi parantaa yrityksen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.
- Hyödynnettävissä laajasti
Yhdistelmävähennys ei rajoitu tietyille toimialoille tai vain tutkimuslaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Se soveltuu kaikille aloille, oli kyseessä ohjelmistoyrityksen tuotekehitys, valmistavan teollisuuden prosessi-innovaatio tai vaikka elintarvikealan uuden reseptin tutkimus, kulut kelpaavat vähennykseen, kunhan ne ovat aidosti kehittämistyötä. Yritykselle tämä antaa vapautta hakea verohyötyä omista lähtökohdistaan.
- Yhdistettävissä muihin tukimuotoihin
Yhdistelmävähennys ei sulje pois muita TKI-rahoituskeinoja. Jos yritys saa esimerkiksi ELY-keskukselta tai Business Finlandilta avustusta, se voi silti hyödyntää verovähennystä siltä osin kuin kustannuksia jää omaan piikkiin. Vähennys ikään kuin täydentää suoria tukia. Tämä on yritykselle eduksi, sillä kaikki kannusteet auttavat osaltaan kehittämistoiminnan kustannuksissa.
Tiivistetysti yhdistelmävähennys on merkityksellinen, koska se tarjoaa rahallista hyötyä ja taloudellisen riskin kevennystä yrityksen kehityshankkeisiin. Sitä ei ole syytä jättää käyttämättä, jos yrityksellä on tutkimus- tai kehittämistoimintaa. Erityisesti kun Suomi muutenkin rohkaisee yrityksiä nostamaan T&K-panostuksiaan (tavoitteena on nostaa TKI-investoinnit 4 %:iin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä).
Vältä sudenkuopat – asiantuntijan vinkit
Miten yritys voi varmistaa, että yhdistelmävähennyksen hakemisesta tulee menestys, eikä murhe?
Tässä muutamia yleisluontoisia vinkkejä, joilla ongelmat voidaan välttää alusta alkaen:
- Varmista T&K-toiminnan kriteerit
Arvioi realistisesti, täyttääkö projektisi tutkimus- ja kehittämistoiminnan tunnusmerkit. Onko tavoitteena oikeasti uuden tiedon tai merkittävän parannuksen tuottaminen? Onko lopputulos epävarma ja edellyttääkö työ luovaa kokeilua? Mikäli kyse on esimerkiksi vain olemassa olevan tuotteen vähäisestä muokkauksesta, se ei ehkä ole riittävän innovatiivista. Tarvittaessa perehdy Verohallinnon ohjeisiin tai ole yhteydessä asiantuntijaan, joka auttaa vähennyksen edellytysten täyttymisen arvioinnissa.
- Pidä kirjanpito ja dokumentaatio ajan tasalla
Erittele T&K-kulut kirjanpidossa omille projektikoodeilleen tai kustannuspaikoilleen. Jälkikäteen on huomattavasti helpompaa osoittaa, mitä kuluja vähennyksen perusteena on käytetty, kun ne on alusta lähtien kirjattu oikein. Seuraa työaikaa kehitysprojekteissa: ota käyttöön tuntilistat tai projektiseurantajärjestelmä, josta näkee paljonko työaikaa on kulunut T&K-tehtäviin. Säilytä myös kaikki kuitit, laskut ja sopimukset, jotka liittyvät tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Mitä parempi dokumentaatio, sitä vahvempi näyttö verottajalle.
- Laadi huolelliset selvitykset veroilmoitukselle
Pelkkä numeroiden ilmoittaminen veroilmoituslomakkeella ei aina riitä, vaan liitteeksi kannattaa laatia selkeä selvitys T&K-hankkeen sisällöstä. Kerro lyhyesti, mitä on kehitetty, miksi se on uutta tai merkittävää ja keitä hankkeessa on ollut mukana. Voit myös mainita, miten kuluja on seurattu. Tämä auttaa verottajaa ymmärtämään, että kyse on lain tarkoittamasta toiminnasta ja vähentää lisäselvityspyyntöjen tarvetta.
- Hae vähennystä ajallaan ja oikeilla luvuilla
Muista vaatia yhdistelmävähennystä veroilmoitusta antaessasi. Vähennystä ei voi vaatia enää verotuksen päättymisen jälkeen. Tarkista, että ilmoitat oikeat määrät: yleinen lisävähennys lasketaan kaikkien oikeutettujen menojen summasta ja ylimääräinen lisävähennys edellisvuoden ja kuluvan vuoden menojen erotuksesta. Virhe lukemissa voi herättää verottajan huomion.
- Hyödynnä asiantuntijan apu
Koska yhdistelmävähennys on melko uusi kokonaisuus, veroasiantuntijan konsultointi hyvissä ajoin on suositeltavaa. Asiantuntija tuntee ajantasaisesti Verohallinnon linjaukset ja auttaa sinua tulkitsemaan, mitkä hankkeesi kulut varmasti täyttävät kriteerit. Hän osaa myös opastaa tarvittavien selvitysten laadinnassa ja tarkistaa veroilmoituksen ennen sen jättämistä. Näin voit luottaa siihen, että vähennys tulee oikein hyödynnettyä ja riskit minimoitua. Ulkopuolinen apu on erityisen suositeltavaa, jos yrityksellä ei ole omaa taloushallinnon henkilöä, jolla on kokemusta T&K-vähennyksistä. Pieni investointi asiantuntijapalveluun voi säästää yritykseltä paljon vaivaa ja rahaa.
- Ennakkoratkaisuhakemus
Jos yrityksessä herää epäilys siitä, täyttävätkö suunnitellut vähennykset varmasti T&K-toiminnan kriteerit, voi olla suositeltavaa hakea Verohallinnolta ennakkoratkaisua ennen veroilmoituksen jättämistä. Ennakkoratkaisun avulla yritys saa varmuuden siitä, miten verottaja tulkitsee tilannetta ja voi siten toimia turvallisesti ilman yllättäviä veroseuraamuksia. Veroasiantuntija voi auttaa sekä ennakkoratkaisuhakemuksen laadinnassa että tarvittavien perustelujen muotoilussa.
Kirjoittaja
