Kestävyysraportointi – Keskeiset asiat sekä kysymyksiä ja vastauksia
Päivitys 17.4.2025 – EU-komissio on 26.2.2025 ehdottanut laajoja lievennyksiä ja lykkäyksiä kestävyysraportointia koskevaan EU-lainsäädäntöön (ns. Ominbus-hanke). EU-parlamentti ja -neuvosto ovat hyväksyneet ehdotusten ensimmäisen ns. stop-the-clock vaiheen nopeutetulla aikataululla huhtikuussa 2025. Stop-the-clock-vaiheeseen liittyvät muutosdirektiivien luonnokset on julkaistu 14.4.2025 neuvoston internet-sivuilla. Luonnosten mukaisesti kestävyysraportoinnin ns. toisen ja kolmannen aallon voimaantuloa lykätään kahdella vuodella, eli alkuperäisen aikataulun mukaisesti 1.1.2025 alkaen soveltamisalaan kuuluvat yritykset kuuluisivat soveltamisalaan vasta 1.1.2027 alkaen ja alkuperäisen aikataulun mukaisesti 1.1.2026 alkaen soveltamisalaan kuuluvat yritykset kuuluisivat soveltamisalaan vasta 1.1.2028 alkaen. Luonnosten mukaisesti direktiivimuutokset tulee implementoida jäsenmaiden kansalliseen lainsäädäntöön 31.12.2025 mennessä. Luonnosdirektiivit tulevat voimaan, kun ne on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä.
Omnibus-hankkeessa on lisäksi ehdotettu muutettavaksi kestävyysraportointivelvoitteen soveltamisalaa (kokorajoja), sekä erilaisia käytännön raportointiin liittyviä lievennyksiä kestävyysraportointivelvoitteen piiriin jääville yrityksille. Kyseisten ehdotusten käsittely on tämän tekstin kirjoitushetkellä kesken EU:n lainsäädäntö- ja päätöksentekoelimissä. Ehdotukset ovat kokonaisuudessaan luettavissa komission internetsivuilla 26.2.2025 julkaistusta Omnibus-tietopakeista. Seuraamme aktiivisesti koko Omnibus-hankkeen etenemistä EU:n ja Suomen kansallisissa lainsäädäntöelimissä.
Keskeiset asiat
Euroopan Unionin kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) implementointiin Suomen kansalliseen lainsäädäntöön 21.12.2023 (HE 20/2023) ja sen laaja-alainen soveltaminen Suomessa alkaa vuoden 2025 alusta. Kestävyysraportointivelvoite koskee vuoden 2025 alusta kaikkia suomalaisia yrityksiä, jotka täyttävät kirjanpitolain mukaisen suuryrityksen määritelmän (KPL 1: 4c §, kts. alla):
- Suuryrityksen määritelmä (vähintään kaksi seuraavista ylittyy sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella):
- Taseen loppusumma 20 MEUR,
- Liikevaihto 40 MEUR,
- Keskimäärin +250 työntekijää.
HUOM! Suomessa vireillä lakihanke, joka toteutuessaan nostaisi suuryrityksen euromääräiset rajat tasoille 25 MEUR (tase) ja 50 MEUR (liikevaihto). Voimaantuloaikataulu vielä epäselvä.
Käytännössä raportointivelvoitteen alkaminen vuoden 2025 alusta tarkoittaa, että raportti tulee laatia 1.1.2025 ja sen jälkeen alkavilta tilikausilta. Mikäli yrityksen tilikausi on kalenterivuosi, tulee ensimmäinen 31.12.2025 päättynyttä tilikautta käsittelevä kestävyysraportti siten julkaistavaksi vuonna 2026.
Kestävyysraportointia koskevat vaatimukset sisältyvät pääosin kirjanpitolain 7. lukuun ja ko. luvussa viitattuihin ESRS-standardeihin, jotka EU komissio hyväksyi vuonna 2023. Kestävyysraportti on osa raportoivan yhteisön toimintakertomusta, eikä sitä voi laatia toimintakertomuksesta erillään.
Kysymyksiä ja vastauksia
Tuleeko raportti laatia tilanteessa, jossa konserni ylittää suuryrityksen rajat, mutta emoyritys ei?
Kirjanpitolain mukaan suurkonsernia koskevaan toimintakertomukseen on sisällytettävä erillisenä osiona kestävyysraportti konsernin toiminnasta (konsernikestävyysraportti) (KPL 7:19 §).
Kysymyksenasettelun tarkoittamassa tilanteessa tulee siten laatia konsernikestävyysraportti.
Mitä jos tilikausi on ns. murrettu? Milloin raportointi alkaa?
Raportointivelvoitteen voimaantulo tapahtuu siirtymäsäännösten mukaan porrastetusti 1.1.20XX ja sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Eli esimerkiksi jos (ei yleisen edun kannalta merkittävän) suuryrityksen tilikausi on 1.3–28.2, tulee raportointivelvoite ensimmäisen kerran voimaan tilikaudelta 1.3.2025–28.2.2026.
Mitä raportointivelvoitteen piirissä olevan tulisi nyt tehdä?
Mikäli yrityksenne raportointivelvoite alkaa vuoden 2025 alusta, tulisi raportointiin valmistautuminen aloittaa hyvissä ajoin vuoden 2024 aikana. Kestävyysraportoinnin perustana on ns. kaksoisolennaisuusanalyysi (ESRS-standardien mukainen kaksinkertaisen olennaisuuden periaate, double materiality).
Kaksoisolennaisuuden logiikkaa on kuvattu tarkemmin ESRS-standardeissa (ESRS1.3.3), mutta käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että raportoinnissa tulisi huomioida kaksi erilaista näkökulmaa:
- Miten yritys omalla liiketoiminnallaan vaikuttaa kestävyysseikkoihin? (impact materiality)
- Aiheutuuko kestävyysseikoista yritykselle olennaisia taloudellisia vaikutuksia? (financial materiality)
Käytännössä ei siis riitä, että esimerkiksi IT-komponentteja Suomessa valmistava yritys raportoi oman toimintansa vaikutuksista kestävyysseikkoihin (esim. kuinka paljon toiminnasta aiheutuu päästöjä), vaan sen tulee raportoida myös kestävyysseikkojen vaikutuksista omaan toimintaansa (esim. vaatiiko ilmastonmuutokseen sopeutuminen yritystä muuttamaan tuotantotapojaan tai logistiikkaansa?).
Kaksoisolennaisuusanalyysin lopputuloksella on keskeinen merkitys kestävyysraportin sisältöön ja laajuuteen, joten analyysi on syytä tehdä huolellisesti.
Pitääkö kestävyysraportissa ottaa kantaa myös yrityksen ulkopuolisiin asioihin?
Kestävyysraportoinnin lähtökohtana on, että raportti sisältää tietoja myös yrityksen arvo- ja toimitusketjusta. (KPL 7:11 §). Lain siirtymäsäännösten mukaan arvoketjua koskevat tiedot voidaan kuitenkin jättää esittämättä siltä tilikaudelta, jolta kestävyysraportti on laadittava ensimmäisen kerran ja kahdelta sitä seuraavalta tilikaudelta. Tällöinkin raportissa on kuitenkin esitettävä syy sille, että arvoketjun tietoja ei ollut saatavilla, sekä lisäksi tietoja toimenpiteistä, joiden avulla yritys tulee keräämään arvoketjun tiedot tulevaisuudessa.
Raportointiin valmistautuessa ja raporttia laadittaessa tulee siten tiedostaa, että raportointi ei rajoitu pelkästään raportoivaan yritykseen tai konserniin, vaan raportissa tulee ottaa kantaa myös arvo- ja toimitusketjuun liittyviin seikkoihin.
Voiko tietyn raportointikauden kestävyysraportin laatia myöhemmin kuin tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen?
Kestävyysraportti on osa toimintakertomusta, eikä sitä voi laatia toimintakertomuksesta erillään. Mikäli kestävyysraportointivelvoitteen piiriin kuuluvan yrityksen toimintakertomus ei sisällä kestävyysraporttia, ei toimintakertomusta ole laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Onko kestävyysraportti pakko varmentaa? Mitä se tarkoittaa?
Kestävyysraportointiyrityksen on valittava kestävyysraportointinsa varmentajaksi kestävyysraportointitarkastaja, eli ns. KRT-tarkastaja (TTL 2:2a §). Varmentajaksi voidaan valita myös kestävyystarkastusyhteisö.
Raportointivelvoitteen piiriin kuuluvan yrityksen kestävyysraportti on siten aina varmennettava. Mikäli raportointivelvoitteen ulkopuolelle jäävä pk-yritys laatii vapaaehtoisesti kestävyysraportin, ei varmennusta kuitenkaan edellytetä. Varmennus voidaan tällöinkin toimituttaa vapaaehtoisesti.
Kestävyysraportin varmennus tarkoittaa käytännössä sitä, että kestävyysraportointiyrityksestä riippumaton varmentaja todentaa raportilla esitettyjen tietojen oikeellisuutta ja raportin lainmukaisuutta. Tehdyn työn perusteella varmentaja esittää työstään johtopäätöksen kestävyysraportin varmennuskertomuksessa.
Periaatetasolla kestävyysraportin varmennuksen idea on sama kuin tilintarkastuksessa, eli yrityksen raportoimien tietojen luotettavuuden kasvattaminen kestävyysraportin käyttäjän näkökulmasta. Kestävyysraportointitarkastajan rooli rinnastuukin monessa mielessä tilintarkastajaan niin lainsäädännöllisesti kuin myös käytännössä.
Mikä kestävyysraportoinnissa ja siihen valmistautumisessa tulee viemään eniten aikaa?
Kestävyysraportoinnin piiriin kuuluvat tiedot ovat lähtökohtaisesti sellaisia, ettei raportoinnin piiriin kuuluvilla yrityksillä välttämättä ole vielä olemassa systemaattisia toimintatapoja tai prosesseja tietojen keräämiseksi. Näiden toimintatapojen, prosessien ja periaatteiden kehittäminen on syytä aloittaa hyvissä ajoin ennen raportoinnin alkamista.
Kehitystyön keskiössä tulisi olla yrityksen omat kestävyysseikkoihin liittyvät tavoitteet, jotka ohjaavat osaltaan myös kestävyysraportin sisältöä. Kestävyysraportointiin liittyvät toimintatavat ja prosessit tulisi rakentaa siten, että ne toimivat eräänlaisessa symbioosissa yrityksen taloudellisten- ja muiden raportointiprosessien kanssa. Kehitystyössä tulee varmistaa myös se, että yritys pystyy itse seuraamaan kestävyysseikkoihin liittyvien tavoitteiden kehitystä systemaattisesti ja luotettavasti.
Toimintatapojen kehittämisessä on syytä huomioida myös kestävyysraportin varmennusvelvoite (kts. yllä). Sujuvan varmennuksen mahdollistamiseksi toimintatavat on syytä rakentaa systemaattisesti ja dokumentoidusti samaan tapaan, kuin esimerkiksi taloushallinnon prosessit.
Kestävyysraportointiyrityksen ja sen arvoketjun päästötietojen tiedonkeruuprosessit on esimerkiksi syytä rakentaa niin, että tiedonkeruussa käytetyt tietolähteet ja päästölaskennassa käytetyt oletukset on selkeästi dokumentoitu. Prosessin suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota myös tiedonkeruun yleiseen kontrolliympäristöön, jossa myös neljän silmän periaate voi olla paikallaan etenkin tilanteissa, joissa prosessiin liittyy tietojen manuaalista siirtämistä tiedostojen ja järjestelmien välillä.
Ainakin teoriassa saattaa syntyä tilanne, jossa kestävyysraportointiyritys on kyennyt tuottamaan lakisääteiset velvoitteet täyttävän kestävyysraportin, mutta prosessien epäselvyyden ja dokumentaatiopuutteiden vuoksi varmentaja ei pysty tätä lopulta varmentamaan. Tällaisen tilanteen välttämiseksi suosittelemme kaikkia kestävyysraportoinnin piiriin kuuluvia yrityksiä käyttämään riittävästi aikaa raportointiprosessien rakentamiseen, jotta yritykset eivät vain pysty tuottamaan kestävyysraporttia, vaan myös aidosti näyttämään ja perustelemaan kestävyysraporttinsa sisällön varmentajalle ja raportin käyttäjille.
Miten Tuokko voi olla avuksi kestävyysraportoinnissa ja raportointiin valmistautumisessa?
Tuokko tarjoaa kestävyysraportoinnin varmennuspalveluita sekä muita asiakas tukevia toimeksiantoja kestävyysraportointiin ja sen varmennukseen valmistautumisessa. Tarjoamiamme palveluita on kuvattu tarkemmin täällä.
Kannustamme yleisesti kaikkia kestävyysraportointiyrityksiä kuuluvia yrityksiä aloittamaan valmistautumisen raportointiin hyvissä ajoin ennen oman raportointivelvoitteen alkamista. Suosittelemme myös olemaan hyvissä ajoin yhteydessä kestävyysraportin varmentajaan ja käymään varmentajan kanssa läpi olennaiset raportointiin ja erityisesti kaksoisolennaisuusanalyysin laadintaan liittyvät kysymykset. Näin voimme kukin omalta osaltamme varmistaa, että kestävyysraportit saadaan laadittua ja varmennettua ajallaan.
Kirjoittaja
