Yritysten kestävyysraportointi 1.7.2026 alkaen
EU:n Omnibus I lainsäädäntöpaketilla muutettiin Kestävyysraportointidirektiiviä (CSRD) ja yritysvastuudirektiiviä (CSDDD). EU-parlamentti hyväksyi muutokset joulukuussa 2025 ja EU neuvosto teki lopullisen hyväksyntänsä helmikuussa 2026. Suomen kansalliseen lainsäädäntöön muutokset implementoidaan hallituksen esityksen 38/2026 mukaisesti ja muutoksia sovelletaan 1.7.2026 ja sen jälkeen alkaneisiin tilikausiin. Lakia voidaan soveltaa myös takautuvasti 1.1.2026 ja sen jälkeen alkaneisiin tilikausiin.
Muutokset soveltamisen raja-arvoihin
Lakimuutoksen myötä raportointivelvollisten yritysten määrä pienenee merkittävästi, sillä uudet raja-arvot soveltamiselle ovat;
- yli 1000 työntekijää
- yli 450 miljoonan euron liikevaihto
Aikaisemmin niin sanottuihin ensimmäisen aallon yrityksiin (listayhtiöt, joilla yli 500 työntekijää) kuuluneet yritykset voivat tilikaudesta 2026 alkaen jättää kestävyysraportin laatimatta, mikäli nämä eivät enää ylitä raja-arvoja. Toiseen aaltoon kuuluvien yhtiöiden osalta pakollinen raportointi alkaa vuoden 2027 tilikaudesta, mikä tarkoittaa kahden vuoden lykkäystä alkuperäiseen aikatauluun. Lisäksi toisen aallon yritysjoukko pienenee huomattavasti raja-arvojen nostamisen vuoksi.
Muutokset raportointiin
Kestävyysraportointi kevenee myös niiden yritysten osalta, jotka jäävät raportointivelvollisuuden piiriin. Uusituissa raportointistandardeissa (ESRS) raportoitavia datapisteitä jää jäljelle kappalemääräisesti alle puolet siitä määrästä, jota edellytettiin aiemmin voimassa olevien standardien mukaan.
Kaksoisolennaisuusanalyysi on edelleen pakollinen osa raportointiprosessia, mutta analyysiä ei ole enää tarpeen tehdä joka vuosi uudelleen, ellei yrityksen toiminnassa tapahdu merkittäviä muutoksia. Kaksoisolennaisuusanalyysissä ei myöskään ole enää tarpeen läpikäydä erikseen jokaista raportointistandardien mukaan mahdollista aihetta. Analyysissä voi siis keskittyä yrityksen kannalta relevanteimpiin aiheisiin ja jättää huomioimatta aiheet, jotka hyvin ilmeisesti eivät yritystä koske.
Raportoinnin luettavuutta on myös pyritty parantamaan. Aiemmasta poiketen nyt on sallittua laatia raportin alkuun tiivistelmäkappale, jossa yritys voi nostaa esiin tärkeimpiä asioita raportilta. Lisäksi on mahdollista sisällyttää viittauksia esimerkiksi muualla vuosikertomuksessa esitettyihin taulukoihin tai tietoihin. Tällä vältetään tarpeetonta toistoa vuosikertomuksen sisällä.
Yrityksen arvoketjuun kuuluvien pienempien yhtiöiden velvollisuus raportoida kestävyystietoja arvoketjussa ylöspäin on myös selkeytynyt. Näiltä yrityksiltä voidaan edellyttää enää vain vapaaehtoisen VSME-raportointistandardin mukaisia tietoja.
Vapaaehtoisen raportoinnin merkitys kasvaa
Yritykset, jotka ovat aiemmin valmistautuneet CSRD:n mukaiseen kestävyysraportointiin voivat hyödyntää kertynyttä osaamista ja edelleen laatia vapaaehtoisen kestävyysraportin. Vapaaehtoisen raportoinnin vaihtoehtoja ovat esimerkiksi;
- ESR-standardien mukainen raportti
- VSME-standardien mukainen raportti
- GRI tai jonkin muun viitekehyksen mukainen raportointi
Vapaaehtoisen raportoinnin varmentaminen ei ole pakollista. Tiedon varmentaminen kuitenkin parantaa luottamusta sijoittajien, rahoittajien ja asiakkaiden suuntaan, mikä voi edistää yhtiön liiketoimintaa. Raportoinnin laatiminen ja varmentaminen vahvistavat kilpailukykyä toimitusketjuissa, joissa suuremmat asiakkaat edellyttävät kestävyystietojen saamista arvoketjun yrityksiltä.
Oletko kiinnostunut vastuullisuusraportoinnin kehittämisestä tai varmentamisesta? Ota yhteyttä kirjoittajaan alhaalta.
Kirjoittaja
