Yhdistysten arvonlisäverotus
Yhdistykset ovat arvonlisäverovelvollisia liiketoiminnan muodossa harjoittamastaan toiminnasta, mutta yleishyödyllinen yhteisö on lähtökohtaisesti verovelvollinen ainoastaan toiminnasta, jota pidetään elinkeinotoimintana. Lisäksi tietyt arvonlisäverotuksen erityistilanteet, kuten oman käytön verotus ja ulkomailta tehdyt hankinnat, voivat synnyttää yleishyödylliselle yhdistykselle arvonlisäverovelvollisuuden, vaikka tämä ei harjoittaisi lainkaan elinkeinotoimintaa. Yleishyödyllinen yhdistys voi myös hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi harjoittaessaan toimintaa liiketoiminnan muodossa.
Yhdistyksen yleishyödyllisyyden vaikutus arvonlisäverotukseen
Yhdistys on lähtökohtaisesti arvonlisäverollinen liiketoiminnan muodossa harjoittamastaan toiminnasta samalla tavoin kuin muut yhteisöt. Jos yhdistys on tuloverolain tarkoittama yleishyödyllinen yhteisö, se ei kuitenkaan ole arvonlisäverovelvollinen muusta kuin elinkeinotoiminnasta. Yleishyödyllisellä yhteisöllä tarkoitetaan yhteisöä, joka toimii yksinomaan yleiseksi hyväksi, jonka toiminta ei ole kohdistettu pelkästään rajoitetulle henkilöpiirille, ja joka ei jaa taloudellista etua jäsenilleen. Yhteisö voi kuitenkin tarjota jäsenilleen toimintaansa liittyviä tavanomaisia ja kohtuullisia etuja.
Yhdistyksen yleishyödyllisyyttä arvioidaan tapauskohtaisesti vuosittain tarkastelemalla sen sääntöjen mukaista tarkoitusta ja tosiasiallista toimintaa. Jotta yhdistys voidaan katsoa yleishyödylliseksi, kaikkien edellä kuvattujen yleishyödyllisyyden tunnusmerkkien on täytyttävä samanaikaisesti. Pelkkä sääntöihin kirjattu yleishyödyllinen tarkoitus ei riitä, vaan sekä sääntöjen että yhdistyksen tosiasiallisen toiminnan on kokonaisuutena tarkasteltuna täytettävä yleishyödyllisyyden edellytykset. Arvioinnissa merkitystä on myös toiminnan painopisteellä. Yhdistystä ei pidetä yleishyödyllisenä, jos sen toiminta kohdistuu ensisijaisesti esimerkiksi varojen hankkimiseen tai kulujen minimoimiseen.
Yleishyödyllisinä yhdistyksinä on verotuksessa tyypillisesti pidetty esimerkiksi urheilu- ja liikuntaseuroja, nuoriso- ja harrastusyhdistyksiä, kulttuuri- ja taideyhdistyksiä sekä erilaisia sosiaali- ja hyväntekeväisyysjärjestöjä.
Yleishyödyllisenä pidettävä yhdistys on arvonlisäverovelvollinen vähintään sen elinkeinotoiminnasta. Mikäli yhdistyksellä on tällaista toimintaa, sen tulee ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi, jos toiminta ei jää vähäisen toiminnan 20 000 euron rajan alle. Vähäisen toiminnan rajan ylittymistä arvioitaessa huomioidaan ainoastaan elinkeinotoiminnasta saadut tulot.
Elinkeinotoiminta
Se, milloin on kyse elinkeinotoiminnasta, on monesti tulkinnanvarainen kysymys. Toiminnan luokitteleminen elinkeinotoiminnaksi perustuu oikeuskäytännössä vakiintuneeseen kokonaisharkintaan. Yleisellä tasolla elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan yhdistyksen toimintaa, joka on tosiasiallisilta piirteiltään yritystoiminnan kaltaista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhdistys myy tavanomaisia tavaroita tai palveluja vastiketta vastaan ulospäin, tyypillisesti laajalle tai rajoittamattomalle asiakaspiirille, ja hinnoittelee suoritukset markkinaehtoisesti. Toimintaan sisältyy taloudellinen riski, se tapahtuu kilpailuolosuhteissa, ja sillä tavoitellaan voittoa.
Arvioitaessa, onko kyse elinkeinotoiminnasta, keskeistä on erityisesti tarkastella, toimiiko yhdistys kilpailuolosuhteissa. Kilpailuolosuhteiden olemassaoloa ei arvioida yksinomaan paikallisten markkinoiden tai yksittäisten kilpailutilanteiden perusteella, vaan sen perusteella, harjoitetaanko vastaavaa toimintaa yleisesti markkinaympäristössä. Jos yhdistys tarjoaa vastiketta vastaan tavanomaisia tavaroita tai palveluja käypään markkinahintaan laajalle tai rajoittamattomalle asiakaspiirille, toimintaa pidetään lähtökohtaisesti elinkeinotoimintana riippumatta siitä, onko toiminnan tarkoituksena voiton maksimointi tai yleishyödyllisen toiminnan rahoittaminen. Ratkaisevaa ei siten ole se, mihin tuotot käytetään, vaan se, harjoitetaanko toimintaa markkinaympäristössä ja kilpailuolosuhteissa tavalla, joka vastaa elinkeinonharjoittajien toimintaa. Toimintaa ei kuitenkaan yleensä pidetä elinkeinotoimintana, jos se liittyy läheisesti yhdistyksen yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen ja jää luonteeltaan selvästi sivutoimiseksi.
Arvonlisäverovelvollisuuden erityistilanteet yleishyödyllisissä yhdistyksissä
Yleishyödyllinen yhdistys voi olla arvonlisäverovelvollinen, vaikka se ei harjoita lainkaan elinkeinotoimintaa. Tällaisia erityistilanteita ovat muun muassa henkilökunnalle vastikkeetta luovutettu ravintola- ja ateriapalvelu sekä tietyin edellytyksin kiinteistöhallintapalvelujen oma käyttö. Lisäksi ulkomailta tehdyt hankinnat voivat tietyissä tilanteissa aiheuttaa yhdistykselle arvonlisäverovelvollisuuden.
Oman käytön verotus tulee sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun yhdistys tarjoaa henkilöstölleen omassa ruokalassaan valmistettuja tai ulkopuoliselta ostettuja aterioita ilman erillistä veloitusta tai palkasta tehtävää vähennystä. Verovelvollisuus syntyy myös silloin, kun vastaavia palveluja ei myydä ulkopuolisille eikä ateriapalvelu liity arvonlisäverolliseen liiketoimintaan. Oman käytön veron alaiseen toimintaan kohdistuvien kustannusten sisältämä arvonlisävero on kuitenkin vähennyskelpoinen. Verovelvollisuus syntyy kuitenkin vain, jos yhdistyksen liikevaihto lisättynä oman käytön veron perusteella ylittää arvonlisäverolain mukaisen 20 000 euron vähäisen toiminnan rajan.
Lisäksi yleishyödyllinen yhdistys voi olla arvonlisäverovelvollinen kiinteistöhallintapalvelujen omasta käytöstä, jos se teettää hallitsemallaan kiinteistöllä tällaisia palveluja omalla henkilökunnallaan ja kiinteistö on arvonlisäveron soveltamisalaan kuuluvassa käytössä. Verovelvollisuus edellyttää, että kalenterivuoden aikana suoritetuista kiinteistöhallintapalveluista aiheutuneet palkkakustannukset sosiaalikuluineen ylittävät 50 000 euroa. Lisäksi kiinteistöllä harjoitettavan toiminnan tulee olla vastikkeellista. Kiinteistöillä harjoitettava täysin vastikkeeton toiminta, kuten julkisin avustuksin rahoitettu maksuton koulutus- tai harrastustoiminta, ei kuulu arvonlisäveron soveltamisalaan eikä tällöin synnytä velvollisuutta suorittaa kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön arvonlisäveroa.
Hakeutuminen vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi
Yhdistys voi myös vapaaehtoisesti hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi, jos se harjoittaa toimintaa liiketoiminnan muodossa. Tällöin yhdistys on lähtökohtaisesti velvollinen suorittamaan arvonlisäveroa kaikesta liiketoiminnan muodossa harjoittamastaan toiminnasta, vaikka toimintaa ei pidettäisi sen elinkeinotoimintana. Samalla yhdistys on oikeutettu vähentämään ostoihin sisältyvät arvonlisäverot siltä osin kuin hankinnat kohdistuvat tähän arvonlisäverolliseen toimintaan.
Tietyissä tilanteissa yhdistyksen on syytä arvioida toimintansa rakennetta arvonlisäverotuksen näkökulmasta, mikäli verovelvolliseksi hakeutuminen voisi johtaa kustannussäästöihin. Esimerkiksi jäsenmaksuja voidaan vain harvoin pitää arvonlisäverotuksessa vastikkeena liiketoiminnan muodossa harjoitetusta toiminnasta. Tämän vuoksi yhdistys, joka rahoittaa toimintansa yksinomaan jäseniltään perittävillä kiinteillä jäsenmaksuilla, ei yleensä voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Jos yhdistyksen jäsenet ovat arvonlisäverovelvollisia ja yhdistykselle kertyy toiminnastaan merkittäviä arvonlisäverollisia kuluja, syntyy tästä helposti kustannuksia, jotka olisivat vältettävissä, mikäli jäsenmaksujen sijasta perittäisiin esimerkiksi yksilöityjä, palvelukohtaisia maksuja.
Mikäli yhdistysten arvonlisäverotus herättää kysymyksiä, suosittelemme olemaan yhteydessä asiantuntijaan ajoissa. Tuokolla on vankka kokemus yhdistysten arvonlisäverotukseen liittyvistä kysymyksistä. Autamme mielellämme arvioimaan esimerkiksi yhdistyksen edellytyksiä hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi sekä varmistamaan, ettei yhdistyksen toiminnasta aiheudu turhia arvonlisäverokustannuksia.
Yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotukseen liittyvät kysymykset ovat yksi niistä osa-alueista, joilla arvonlisäveron oikea käsittely on erityisen tärkeää, ja jonka nostimme esiin artikkelissamme arvonlisäveron merkityksestä tilintarkastuksessa. Artikkelissa avaamme, miksi arvonlisäverotuksen huomiointi tilintarkastuksen yhteydessä on kriittistä erityisesti yleishyödyllistä toimintaa harjoittavien yhdistysten osalta, sekä miten tilintarkastuksen ja arvonlisäverotuksen asiantuntijoiden yhteistyö voi auttaa tunnistamaan ja korjaamaan aiemmin huomaamatta jääneitä virheitä. Lue artikkeli täältä.
Kirjoittaja
