Kasvuyrityksen suurin riski ei usein ole liiketoiminnassa. Se on siinä, että talous tulee mukaan päätöksiin liian myöhään. Yllättävän moni kasvuyritys ajautuu kassapaineeseen samaan aikaan kun liikevaihto kasvaa. Myynti vetää, asiakkaita tulee lisää ja rekrytointeja tehdään. Silti pankkitilin saldo alkaa huolestuttaa. Syy ei useimmiten ole heikossa liiketoiminnassa. Usein kyse on siitä, että talous tulee mukaan päätöksiin…
Kun taloushallinnon kustannuksia tarkastellaan, huomio kiinnittyy lähes aina kuukausihintaan. Kilpailutuksessa vertaillaan tarjouksia ja etsitään edullisin vaihtoehto. Harvempi yritys kuitenkaan pysähtyy kysymään olennaisempaa kysymystä: mistä taloushallinnon kustannus oikeasti syntyy? Usein vastaus ei löydy hinnastosta vaan toimintamallista. Moni pk-yritys kilpailuttaa taloushallinnon hinnan perusteella. Silti yllättävän moni maksaa siitä enemmän kuin olisi tarpeen – eikä syy ole palvelun…
Taloushallintoa hankittaessa katse kiinnittyy usein ensimmäisenä hintaan. Se on inhimillistä. Taloushallinto on monelle yritykselle pakollinen palvelu, jonka toivotaan hoituvan mahdollisimman edullisesti ja ilman ylimääräistä huomiota. Paperilla halpa ratkaisu näyttää houkuttelevalta. Arjessa ero alkaa kuitenkin näkyä nopeasti. Halpa taloushallinto tarkoittaa usein mallia, jossa vastuut ovat epäselviä ja asiat vaativat jatkuvaa varmistelua. Kysymyksiin saa vastauksia viiveellä, pieniä…
Moni yritys elää pitkään vaiheessa, jossa perinteinen tilitoimistomalli riittää hyvin. Kirjanpito on ajantasalla, veroilmoitukset hoituvat ja tilinpäätös valmistuu ilman yllätyksiä. Taloushallinto tekee sen, mitä sen pitääkin tehdä. Arki rullaa ja numerot ovat kunnossa. Jossain vaiheessa tämä kuitenkin muuttuu. Yritys kasvaa, toiminta monimutkaistuu tai päätöksiä joudutaan tekemään aiempaa epävarmemmassa ympäristössä. Johto huomaa palaavansa yhä useammin samoihin…
EU:n palkka-avoimuusdirektiivi (Pay Transparency Directive, EU 2023/97) astuu voimaan Suomessa viimeistään kesäkuussa 2026. Sen tavoitteena on kaventaa sukupuolten välisiä palkkaeroja lisäämällä palkkauksen läpinäkyvyyttä. EU:ssa naisten palkat ovat edelleen keskimäärin pienemmät kuin miesten, ja Suomessa palkkaero on jopa EU-keskiarvoa suurempi. Direktiivin avulla pyritään selkeyttämään palkkausperusteita, edistämään oikeudenmukaisuutta ja ehkäisemään syrjintää. Palkkauksen läpinäkyvyyden puute on koettu merkittäväksi…
Vuodesta 2026 alkaen Suomessa poistuu velvollisuus tehdä Intrastat-ilmoituksia sisä-EU-tuonnista. Yritysten ei enää tarvitse raportoida tuontitietoja tilastointia varten. Sen sijaan vientiin liittyvä ilmoitusvelvollisuus säilyy: Intrastat koskee jatkossa vain sisä-EU-vientiä. Mikä on Intrastat? Intrastat on EU:n yhteinen tilastointijärjestelmä, jonka avulla kerätään tietoa tavarakaupasta jäsenvaltioiden välillä. Yritykset, joiden sisä-EU-tuonti tai -vienti ylittää tietyn arvokynnyksen, ilmoittavat kuukausittain mm.: Perinteisesti…
