Toimintamme toinen vuosikymmen

Vuosi 2021 on Oy Tuokko Ltd:n juhlavuosi toiminnan täyttäessä 50 vuotta. Juhlistaaksemme tätä virstanpylvästä, julkaisemme sarjan yhtiön perustaja, hallituksen puheenjohtaja Yrjö Tuokon muistelmia, mieleenpainuvista tapahtumista ja kommelluksista vuosikymmenten varrella. Sarjan toisessa jutussa Yrjö Tuokko käy läpi, miten yhtiömme toiminta jatkui 1980-luvulla. Tarinan kulkua voit seurata koko vuoden ajan julkaistavassa artikkelisarjassa.

Edellisessä info-kirjeessä kerroin tuntemuksia toimintamme ensimmäiseltä kymmenvuotiskaudelta eli käytännössä 1970-luvulta.

Toisella toimintamme vuosikymmenluvulla eli 1980-luvulla toimintamme ja asiakaskuntamme kasvoi tasaisesti niin, että vuosikymmenen puolessa välissä toimistomme seinät Puistokadulla tulivat vastaan ja piti ryhtyä etsimään uusia toimitiloja. Selvitimme useita tarjolla olevia vuokrakohteita eikä sopivaa tuntunut löytyvän. Sitten kohtalon sormi puuttui asiaan. Oltiin palaamassa takaisin kaupunkiin, kun vuokravälitysfirman edustaja näytti minulle Kulosaaren rannassa olevaa hirsihuvilaa todeten ”Tuo kohde tulee myyntiin ensi viikolla. Se olisi teille sopiva, mutta kohde vaatii aika paljon remonttia”.

Silloin timpuri-vaistoni heräsivät. Mentiin oitis katsomaan rakennusta. Kyseessä oli kaksikerroksinen hirsihuvila, joka oli rakennettu 1917 ja joka todella näytti olevan remontin tarpeessa – mutta vain kahdelta kohdin ulkoa ja sisältä. Tutkin rakennuksesta kahta remonttiin liittyvää perusasiaa, toinen, että sokkeli oli ehjä ja toinen, että palomuuri, joka oli läpi rakennuksen, oli joka kerroksessa ehjä. Kolmas asia, joka remonttiin ryhtymistä ajatellen oli olennainen, oli se, että rakennuksessa hirret olivat pystyasennossa, mikä takasi sen, että rakennus ei painu. Pankinjohtajan myötämielisen suhtautumisen jälkeen kaupat syntyivät ja minulta poistuivat täysin vapaa-ajan ongelmat.

Remontti alkoi heinäkuun 1985 alussa ja kesti vuoden. Muuttamaan päästiin syksyllä 1986. Sähkö- ja lvi-töitä lukuun ottamatta tein remonttihommat yksin. Päivät olin tilintarkastushommissa ja illat ja viikonvaihteet remonttihommissa. Poikani Timo avusti mahdollisuuksiensa mukaan niissä hankalissa työvaiheissa, joissa ”kaksi kättä ja Black & Decker” ei riittänyt. Muistan hyvin erään joulukuun illan, jolloin istuin noin kello 10 illalla rakennuksen toisessa kerroksessa lankkukasan päällä ja ajattelin, ettei tästä taida tulla mitään. Nukuttuani yön yli moiset ajatukset olivat tipotiessään ja hommat jatkuivat entistä tarmokkaammin.

Julkaisutoimintamme vilkastui 1980-luvulla ja artikkelien lisäksi ryhdyimme laatimaan ensimmäisinä maassamme osakeyhtiöille, henkilöyhtiöille ja yhdistyksille erityistä tilinpäätösmallikirjaa. Nämä päivitettiin vuosittain lainsäädännön muutosten edellyttämällä tavalla.

Vuosikymmenen lopulla alkoi tilintarkastuksen kansainvälistyminen. Tästä johtuen solmimme yhteistyösopimuksen kansainvälisen Grant Thornton -ketjun kanssa.

Vuosikymmenen lopulla perustimme konkurssipesien ja muihin erityistarkastuksiin keskittyvän tarkastusryhmän. Tässä oltiin myös ensimmäisiä maassamme ja liikkeellä ”kreivin aikaan” ajatellen sitä, mikä konkurssisuma oli vastassa heti 1990-luvun alussa. Tähän on kuitenkin syytä palata 1990-luvun kommentoinnin yhteydessä seuraavassa info-kirjeessä.

Asiakaskuntamme kasvoi tasaisesti pääpainon ollessa pk-yrityksissä ja yhteisöissä. Merkittävä osa asiakkaistamme muodostui jo tuolloin suuryrityksistä mm. valtion yhtiöistä. Tässä yhteydessä mieleen nouseekin eräs tapaus, jossa minulle konkreettisesti osoitettiin se, ettei tilintarkastaja raportissa saa olla kirjoitusvirheitä. Oli menossa erään valtion yhtiön tilintarkastajien kokous. Tässä oli seitsemän tilintarkastajaa ja yhtiön koko johtoryhmä. Toimin yhtiön valvontatilintarkastajana ja kokous oli edennyt raporttini käsittelyvaiheeseen. Tilintarkastajien puheenjohtaja kansliapäällikkö Bror Wahlroos totesi pilke silmäkulmassa, että ”nyt esittelemme Tuokon va vontatilintarkastusraporttia”. Mielessäni pyörineet p- ja s-alkuiset sanat eivät ole julkaisukelpoisia, mutta silloin päätin, ettei minun raporteissani tämän jälkeen ole kirjoitusvirheitä – eikä ole ollut.

1980-luvun lopulla henkilökuntamme lukumäärää oli noussut runsaaseen 30 henkilöön ja asiakkaiden lukumäärä käsitti 900 eri kokoista ja eri toimialaa edustavaa asiakasta. Vuosikymmenen lopulla myös poikani Timo aloitti tilintarkastajauransa osallistumalla erinäisiin tilintarkastukseen liittyviin tehtäviin.

Tutustu julkaistuihin juhlavuoden artikkeleihin:

Kirjoittaja
Yrjö Tuokko
KHT, Kanslianeuvos, Yhtiön perustaja