Sosiaali- ja terveydenhuollon arvonlisäverotus
Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden myynti on vapautettu arvonlisäverosta tietyin edellytyksin. Niiden arvonlisäverotus voi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, ellei varmistuta siitä, että verottomuuden edellytykset täyttyvät. Edellytysten selvittäminen ennakolta on erityisen tärkeää ketjumyyntitilanteissa, jotta palveluiden arvonlisäverotus käsitellään alusta saakka oikein. Palveluiden alihankinta tai henkilöstönvuokraus voivat olla verottomia vain, jos niiden luonne sekä palveluntuottajien rekisteröintivaatimukset ja muut edellytykset täyttyvät. Siksi palvelujen tuottamista on syytä selvittää arvonlisäveronäkökulmasta huolellisesti jo ennen toiminnan aloittamista.
Sosiaalihuoltopalvelut arvonlisäverotuksessa
Sosiaalihuoltopalvelut on vapautettu arvonlisäverosta tiettyjen, tarkkaan määriteltyjen edellytysten täyttyessä. Arvonlisäverotuksessa verottomilla sosiaalihuoltopalveluilla tarkoitetaan valtion, hyvinvointialueen tai kunnan järjestämää taikka sosiaaliviranomaisen valvomaa yksityistä toimintaa, jonka tarkoituksena on huolehtia lasten, nuorten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden huollosta, päihdehuollosta sekä muista vastaavista palveluista ja tukitoimista. Sosiaalihuoltoon luetaan myös lain nojalla tai valtion varoin järjestettävät tai tuettavat tulkkauspalvelut henkilöille, joilla on kuulo-, kuulonäkö- tai puhevamma tai muu vastaava vamma.
Yksityisten palveluntarjoajien on syytä varmistua, että nämä edellytykset täyttyvät, sillä muuten palvelujen myynti katsotaan verolliseksi. Edellytyksiä on kuvattu yksityiskohtaisemmin Verohallinnon syventävässä ohjeessa sosiaalihuoltopalveluiden arvonlisäverotuksesta. Ohjeesta käy ilmi muun muassa se, kenelle palvelu voidaan luovuttaa sekä milloin palvelun sisältö ja tarkoitus vastaavat sosiaalihuoltopalveluiden verottomuuden edellytyksiä.
Sosiaalihuoltopalveluiden alihankinnan arvonlisäverokäsittely
Keskeisenä sosiaalihuoltopalveluiden arvonlisäverottomuuden edellytyksenä on lupamenettelyn kautta toteutuva viranomaisvalvonta. Tämä puolestaan edellyttää, että palveluntuottaja on kyseisten palvelujen osalta rekisteröitynyt Soteri-rekisteriin. Palvelun arvonlisäverokohtelu määräytyy tuotetun palvelun sisällön ja palveluntuottajan rekisteröintistatuksen perusteella, ei varsinaisen palvelun suorittavan henkilön aseman mukaan.
Sosiaalihuoltopalveluiden alihankinta voi olla verotonta, jos sekä alihankkija että alihankintana palvelut ostava yksikkö on merkitty palveluntuottajien rekisteriin kyseisten palvelujen tuottamisesta ja alihankkija vastaa palveluiden tuottamisesta lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Alihankkijan vastuu palvelujen tuottamisesta erottaa myynnin pelkästä henkilöstön vuokraamisesta toisen palveluntuottajan käyttöön. Sekä sosiaalihuoltopalveluja luovuttavien että niitä hankkivien toimijoiden on tärkeää varmistaa, että kyse on nimenomaan edellytykset täyttävästä verottomasta alihankinnasta, jotta arvonlisävero ei pahimmillaan jää kokonaisuudessaan toimijoiden tappioksi.
Sosiaalihuoltopalveluiden henkilöstönvuokraus – ketjumyyntitilanteessa on tärkeää olla olettamatta verottomuutta
Henkilöstönvuokraus on sosiaalihuoltopalveluiden osalta aina arvonlisäverollista palvelun myyntiä. Henkilöstönvuokrauksessa palvelun tuottajaksi katsotaan työvoiman vastaanottava tilaaja, ja kun henkilöstön luovuttaja ei voi olla viranomaisvalvonnan piirissä tällaisen palvelun tuottamisesta, se ei voi tuottaa verottomia sosiaalipalveluja lain edellyttämällä tavalla. Pelkkä henkilöstön ammattipätevyys ei riitä verottomuuden perusteeksi.
Tämän vuoksi tilanteissa, joissa sosiaalihuoltopalveluiden tuottamiseen sisältyy ketjumyyntiä, on erityisen tärkeää arvioida jokaisen myyntivaiheen verokohtelu erikseen. Palvelun lopullinen arvonlisäveroton myynti ei tarkoita automaattisesti, että myös aikaisemmat myyntiportaat voitaisiin katsoa verottomiksi. Palveluntuottajien on tärkeää varmistua alihankkijoiden kanssa solmittujen sopimusten ja näiden rekisteröintien asianmukaisuudesta ennen, kuin palveluja lähdetään tuottamaan yhteistyössä tällaisten tahojen kanssa. Näin voidaan varmistua, että kyse on nimenomaan sosiaalihuoltopalvelun alihankinnasta eikä pelkästä henkilöstön luovutuksesta, ja välttää usein merkittäväksi nousevat, turhat arvonlisäveroseuraamukset.
Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut arvonlisäverotuksessa
Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut on vapautettu arvonlisäverosta tarkkojen edellytysten täyttyessä. Arvonlisäverotuksessa verottomina terveyden- ja sairaanhoitopalveluilla tarkoitetaan ihmisen terveydentilan sekä toiminta- ja työkyvyn määrittämiseksi, palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä, jotka annetaan julkisen terveydenhuollon toimintayksikössä, lain nojalla rekisteröidyn yksityisen palveluntuottajan tai lakiin perustuvan oikeuden nojalla toimivan terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta. Verottomuus koskee myös hoitoon tavanomaisesti liittyvien palvelujen ja tavaroiden myyntiä sekä laissa erikseen lueteltuja terveydenhuollon yhteydessä luovutettavia palveluja ja tarvikkeita. Verottomuus ei kuitenkaan koske terveyden- ja sairaanhoidon ammattihenkilön tarjoamaa palvelua, joka ei sisällöltään täytä edellä mainittuja edellytyksiä. Esimerkiksi hemmotteluhoitona pidettävän hieronnan antaminen ei ole arvonlisäverotonta terveyden- ja sairaanhoitopalvelua.
Edellytyksiä on kuvattu yksityiskohtaisemmin Verohallinnon syventävässä ohjeessa terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotuksesta. Kun sosiaalihuoltopalveluissa verottomuus edellyttää aina, että palveluntuottaja on kyseisten palvelujen osalta merkitty Soteri-rekisteriin, terveyden- ja sairaanhoitopalveluissa verottomuuden peruste voi puolestaan olla joko palveluntuottajan rekisteröinti tai se, että hoidon antaa lakiin perustuvan oikeuden omaava tai lain nojalla rekisteröity terveydenhuollon ammattihenkilö. Verottomuuden edellytykset eroavat siten sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Pelkkä ammattihenkilön status ei riitä sosiaalihuoltopalveluissa verottomuuden soveltamiseen, mutta voi olla siihen riittävä peruste terveyden- ja sairaanhoitopalveluissa.
Terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden alihankinta ja henkilöstönvuokraus
Terveyden- ja sairaanhoitopalvelun alihankinta voi olla arvonlisäverotonta, vaikka palvelun myyjällä ei olisi terveydenhuollon toimilupaa, jos palvelu itsessään täyttää verottomuuden edellytykset. Palvelun varsinaisen suorittajan on kuitenkin oltava lain tarkoittama terveydenhuollon ammattihenkilö.
Terveyden- ja sairaanhoidossa myös pelkkä henkilöstönvuokraus voi tietyin edellytyksin olla verotonta. Verottomuus edellyttää lähtökohtaisesti, että työvoimaa luovuttava taho luovuttaa ainoastaan omien työntekijöidensä tai osakkaidensa työvoimaa. Mikäli luovutettava työvoima ostetaan kolmannelta osapuolelta, työvoiman luovutus voi olla verotonta ainoastaan sillä edellytyksellä, että työvoiman ensimmäinen luovuttaja ja se yksikkö, jossa työvoima lopulta suorittaa terveyden- ja sairaanhoitopalveluja, on molemmat rekisteröity Soteri-rekisteriin.
Mikäli sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen arvonlisäverotus herättää kysymyksiä, suosittelemme olemaan yhteydessä asiantuntijaan ajoissa. Tuokolla on vankka kokemus sosiaali- ja terveyssektorin arvonlisäverokysymyksistä. Autamme mielellämme arvioimaan sopimussuhteenne ja tarjottujen palvelujen luonteen, sekä tarvittaessa varmistamaan, että toimintanne ei kokonaisuutena johda turhiin arvonlisäveroriskeihin tai -tappioihin.
Sosiaali- ja terveydenhuolto on yksi niistä aloista, joilla arvonlisäveron oikea käsittely on erityisen tärkeää, ja jonka nostimme esiin artikkelissamme arvonlisäveron merkityksestä tilintarkastuksessa. Artikkelissa avaamme, miksi arvonlisäverotuksen huomiointi tilintarkastuksen yhteydessä on kriittistä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kaltaisilla aloilla sekä miten tilintarkastuksen ja arvonlisäverotuksen asiantuntijoiden yhteistyö voi auttaa tunnistamaan ja korjaamaan aiemmin huomaamatta jääneitä virheitä. Lue artikkeli täältä.
